Kategoria: Uutiset

Marja-Leena Tuurnan viime lauantaisessa lähes parituntisessa juttelussa Eeva-Liisa Mannerista tuli esille paljon uutta tietoa. Ilmeisesti koko maan ensimmäinen lehtiartikkeli hänestä ja hänen esikoiskokoelmastaan Tämä matka julkaistiin Oriveden Sanomissa. Vuosi oli joko 1956 tai 1957.

Mannerin yhteys Oriveden Opistoon sisältyi ainakin siihen, että hän kävi opistolla kuuntelemassa Pentti Linkolan esitelmää ja kirjoitti siitä artikkelin Aamulehteen. Voidaan sanoa, että jälleen esille tuli Oriveden Opiston kunniakasta historiaa ja paikkakunnan markkinointia. Sitä kannattaa vaalia.

Tuurna on kirjoittanut Mannerin elämäkerran Matka yli vaihtelevien äärien. Teoksen nimikin kertoo ihmisenä tavoittamattomaksi jääneen Mannerin monivaiheisesta elämästä. Lapsuus ja nuoruus Viipurissa isovanhempien hoidossa, kirjallisen uran ensivaiheet Orivedellä ja läpimurtovuodet Tampereella sekä useiden pääteosten kirjoittamispaikka Espanjan Andalusiassa olivat omat kiinnekohtansa. Niiden aikana ja niiden välissä oli sitten mielenterveyden kestävyyteen liittyviä hetkiä.

Oriveden Ruskeamäessä 1950-luvulla vietettyjä yli kuutta vuotta avasi Tuurnan ohella oivallisella tavalla myös samoihin rakennuksiin asumaan muuttanut Kalevi Montela. Manneria houkuteltiin muuttamaan pois kylmästä asunnosta, mutta hän sanoi viihtyvänsä Ruskeamäessä. Tämän vahvisti myös Kalevi, joka sanoi asuinympäristön olleen tuolloin paratiisi lukuisine omenapuineen ja kukkineen.

Eeva-Liisa Manner tunnetaan sodanjälkeisen kirjallisuutemme merkittävänä runoilijana, näytelmäkirjailijana, prosaistina, esseistinä, suomentajana ja kriitikkona. Näin häntä kuvataan Tuurnan kirjoittaman elämäkerran esitteessä.

Tampereella loppuelämänsä elänyt Manner on siellä saanut hänelle nimetyn aukion. Voitaisiinkohan Orivedelläkin pohtia joidenkin paikkojen nimeämistä täällä asuneiden, eläneiden, syntyneiden tai työskennelleiden henkilöiden mukaan?

Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden osuuskuntakokouksessa päädyttiin yksimielisiin henkilövalintoihin. Puheenjohtajana jatkaa Ilpo Kolari. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Esko Hilska, Pirjo Jaakamo, Reijo Kahelin ja Arto Mustajoki. Kokouksiin osallistuvana varajäsenenä jatkaa Jyrki Kallio.

Kokouksessa annettiin hallitukselle suositus käyttää toiminnassaan pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita. Tällöin osuuskunnan sidosryhmien näkemykset välittyisivät suoraan toimintaan.

Osuuskunnan talous on pysynyt hyvin hallinnassa. Viime vuodelta kirjattiin jopa ylijäämää. Ilpo Kolarin mukaan merkittävin talouteen vaikuttanut tekijä oli Suomen Kulttuurirahastolta saatu 30 000 euron tuki. Koronatukea saatiin myös valtiokonttorilta. Oriveden kaupunki ja eräät yritykset antoivat yhteistoimintatukea. Kaupunki myönsi myös viime vuoden kulttuuripalkinnon Kampukselle.

Kolari toteaa, että saadut avustukset, tuet ja palkinnot eivät ole vain taloudellinen tekijä. Niiden merkitys on vähintään yhtä suuri Kampuksen ja sen toiminnan arvostuksen mittarina. Tässäkin mielessä toiminnassa on onnistuttu, vaikka toisaalta korona on estänyt useiden tapahtumien järjestämisen.

Myös tilojen kohtuullisen hyvä vuokraustilanne pitää osuuskunnan talouden vakaana. Mitalin toinen puoli on sitten varsin korkeat kiinteistökustannukset ja jatkuva tarve tehdä remontteja. Kolarin mukaan tilojen kunnostusta tehdään kaiken aikaa pienimuotoisesti siten, että toiminta voi häiriintymättä koko ajan jatkua.

Viime lauantaina kokoontuneen osuuskuntakokouksen käsitellessä viime vuoden toimintakertomusta voitiin todeta osuuskunnan itsensä järjestämien koulutus- ja seminaaritilaisuuksien määrän lisääntyneen. Kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyviä kursseja ja tapahtumia oli yhteensä viisi. Kuvataiteisiin keskityttiin niin maisema- kuin ikonimaalauksen opetuksessa. Kuvataiteen puolella Galleria Akvaariossa järjestetyt yhdeksän näyttelyä täydensivät Oriveden muuta näyttelytarjontaa.

Osuuskunnan osa-aikaisena toimitusjohtajana toimiva Reijo Kahelin nostaa viime vuodesta esille erityisesti kaksi yhteiskunnallista seminaaria ja musiikkitoiminnan todellisen virkistymisen. Yhteiskunnallisissa seminaareissa pohdittiin naisten asemaa ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa historian valossa.

Toinen kesän seminaari oli otsikoitu ’Pöhinää kylille’ -työpajaksi. Vuosia kestäneen Eräjärven aktiivisen toiminnan perustalta työpajassa mietittiin kansalaistoiminnan, demokratia ja sivistyksen paikallisuutta ja niiden vaikutusta toisiinsa. Työpaja, joka järjestettiin yhdessä Vapaa Sivistystyö ry:n kanssa, on poikinut jatkoa myös tälle vuodelle. Tampereella järjestettiin maaliskuussa Pöhinää Pirkanmaalle -työpaja yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa.

Musiikin puolella saatiin Orivedelle vieraiksi Radion Sinfoniaorkesteri ja Tampere Filharmonian vaskiseitsikko. Kampuksella kävivät esiintymässä myös Riku Niemi Orchestra yhdessä Anne Mattilan kanssa, Pasi Kaunisto ja Kai Hyttinen, Tango del Norte sekä Tomi Paldanius kitaroineen. Koulutusleirillään paikalla oli mm. Suomen Mieskuoroliiton edustuskuoro Liiton Miehet, jotka pitivät konserttinsa Kampuksen lisäksi myös Tampereella.

Viime vuonna käynnistynyt elokuvatoiminta on saamassa tänä jatkoa. Reijo Kahelin pitää tärkeänä sitä, että Oriveden kulttuuritarjontaa on voitu merkittävästi lisätä ja sisällöllisestikin laajentaa. Näin tulee tapahtumaan myös jatkossa järjestämällä Kampuksella koulutustilaisuuksiaan pitävien kulttuuritoimijoiden kanssa yleisötapahtumia.

Tämän vuoden ohjelmassa ovat mm. Mieskuoroliiton ja Naiskuoroliiton heinäkuiset konsertit. Todennäköisesti myös Klemetti-opiston naiskuoro konsertoi Orivedellä. Helsingin Vanhan Musiikin Seuran leirin aikana on useampikin yleisötapahtuma. Syksyn ohjelmaan kuuluu puhallinmusiikin suurtapahtuma Ruskatrööttä, jonka aikana on myös pari konserttia.

Tällä viikolla on Kampukselle tulossa esitelmätilaisuus Eeva-Liisa Mannerista.

Moni tietää Eeva-Liisa Mannerin vuonna 1968 julkaistun näytelmän Poltettu oranssi. Sen tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alun porvalliseen kotiin, josta perheen tytärtä viedään psykoterapeutin pakeille. Näytelmää on luonnehdittu oman aikakautensa kuvaukseksi mutta myös ajattomaksi perhesuhteiden tutkimukseksi.

Kuinka moni tietää Mannerin läpimurtoteokseksi muodostuneen vuonna 1956 ilmestyneen runokokoelman Tämä matka? Sen hän kirjoitti asuessaan vaatimattomissa oloissa Orivedellä. Kirjaa on pidetty maamme sodanjälkeisen modernismin uranuurtajana. Teos tunnetaan ilmaisun melodisuudesta, syvyydestä ja herkkyydestä.

Viime vuonna Mannerin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Marja-Leena Tuurna kirjoitti hänen elämäkertateoksensa Eeva-Liisa Manner: matka yli vaihtelevien äärten.

Tuurna vierailee Oriveden Kampuksella lauantaina 23.4. klo 14 alkavassa tilaisuudessa. Tuurna kulkee Mannerin jalanjäljissä lapsuuden ja nuoruuden Viipurissa, uran alkuvaiheen Orivedellä ja läpimurtovuosien Tampereella sekä Malagan Churrianassa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Heinäkuussa, parhaaseen loma-aikaan pidetään Oriveden Kampuksella huutokauppa. Asialla on Huutokauppa Ekman ammattimeklareineen. Huudettavana on taidetta ja antiikkia. Huutopäivä on sunnuntai 17.7. Myytäviin tuotteisiin voi käydä tutustumassa jo 11.7. alkaen.

Huutokauppaan otetaan tavaraa vastaan heinäkuun alusta alkaen. Jo sitä ennen toivotaan otettavan Kampukselle yhteyttä huudettavaksi tulevista tuotteista. Taidetta voi joko lahjoittaa Kampuksen hyväksi tai tuoda myytäväksi. Myynnistä peritään 15 prosentin provisio Kampukselle.

Mahdollisesti myymättä jääneet teokset saa itselleen takaisin tai ne voi jättää koristamaan Kampuksen seiniä. Omistusoikeus säilyy teoksen omistajalla. Ne voi halutessaan vaikkapa lahjoittaa Kampukselle.

Kampuksen kesäkurssien ilmoittautuminen on käynnissä. Kursseista saa lisätietoja nettisivuiltamme (orivedenkampus.fi). Siellä on myös ilmoittautumislomakkeet.

Kurssejamme kesällä
– 6.-10.6. Valokuvauskurssi ”Sadan vuoden yksinäisyys”. Kouluttajina Matti J. Kaleva, Sakari Mäkelä ja Timo Suvanto
– 13.-15.6. Suvun tarinat talteen -kurssi. Kouluttajana Virpi Kartinen
– 13.-17.6. Maisemamaalauskurssi. Kouluttajana Eija Isojärvi
– 15.-17.6. Omat kuvat ja tekstit kirjaksi – Kirjan kannet kiinni -kurssi. Kouluttajana Timo Suvanto
– 11.-14.7. Proosaa ja jotakin muuta -kurssi. Kouluttajana Niina Hakalahti
– 11.-14.7. Lyriikkakurssi. Kouluttajana Susinukke Kosola (Daniel Kozlov)
– 14.-15.7. Sivistystyö ennen ja tulevaisuudessa -seminaari. Puhujina Eero Ojanen, Anja Heikkinen, Taina Törmä, Olli Laurila, Helena Ahonen, Heikki Tulkki, Mirka Råback ja Taavi Simonen
– 20.7. Suomi 1900-luvun lopulta nykypäivään -seminaari. Puhujina mm. Arja Alho, Anssi Joutsenlahti, Mauri Pekkarinen, Kati Peltola ja Heikki A Ollila

Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden varsinainen osuuskuntakokous pidetään lauantaina 23.4.2022 klo 10.30 alkaen. Kokous pidetään Kampuksen Topelius-salissa (päärakennus, toinen kerros). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja osuuskunnan jäsenten esittämät asiat. Asiakirjat ovat nähtävissä osuuskunnan toimistossa.

Kokouksessa on ruokailu, johon tulee ilmoittautua 20.4.2022 mennessä osoitteeseen hallinto@orivedenkampus.fi

Kokouksen jälkeen käsitellään Kampuksen strategiaa ja tulevaa toimintaa.

Mitä on kansalaistoiminnan, demokratian ja sivistyksen paikallisuus? Tätä kysymystä pohdittiin Oriveden Kampuksella kesällä 2021. Pohdinnan työpajan järjesti Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi yhdessä Vapaa Sivistystyö ry:n hallinnoiman Sivistyksen Vapaus ja Vastuu -ohjelman kanssa.

Työpajan alustuspuheenvuorojen ja kaksipäiväisen keskustelun pohjalta on valmistunut Pöhinää kylille -niminen raportti työpajan otsikon mukaisesti. Raportin tekijät Anja Heikkinen, Ilkka Hjerppe, Anne Kahelin, Reijo Kahelin ja Pekka Koppanen toivovat sen herättävän keskustelua siitä, miten ratkaisevaa paikallinen toiminta on valtakunnallisten ja maapalloistenkin tavoitteiden kannalta.

Valmistunut raportti toteaa Oriveden työpajan valmisteluissa toistuvasti tulleen esille huolestuneisuus keskittymisen ja kaupungistumisen sekä niiden mukana rapautuneen yhteisöllisyyden ja osallistumisen maailmanlaajuisista megatrendeistä. Näihin tulevaisuuden kuviin puolueet, ammattiyhdistysliike, oppilaitokset ja yliopistot sekä vapaan sivistystyön organisaatiot näyttävät enenevästi sopeutuvan.

Pöhinä-raportti nostaa esiin kokemuksia lähiympäristön tärkeydestä ihmisille, omaehtoisesta vaikuttamisesta sekä kulttuuri- ja sivistystoiminnasta. Näitä ei raportin mukaan vallan ja vaikuttamisen keskuksissa riittävästi tunnisteta.

Raportissa avataan jossain määrin paikallisuuden käsitettä. Paikat ja paikallisuus ovat suhteellisia ja niiden tulkinta vaihtelee asiayhteydestä ja aikakaudesta toiseen. Asutus- ja yhteisölähtöisesti ja veronmaksajina asukkaat paikallistuvat kuntaan, sen päätöksentekoon, hallintoon ja palveluihin. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan seuraa samanlaisena kuntien tai niiden osa-alueiden välillä.

Kansalaistoimintaa koskevina huolina työpajan osallistujat toivat esiin paikallisuuden voimavarojen tunnistamattomuuden sekä huolen kyläelämän jatkamisesta ja kehittämisestä. Demokratiaan liittyi huoli kansalaisyhteiskunnan ja demokratian suhteesta. Osallistujat kysyivät raportin mukaan, onko kansalaistoiminnalla merkitystä demokratialle.

Työpajan kolmatta teemaa eli sivistystä ja vapaata sivistystyötä koskeviksi huoliksi nousivat digitalisaation ja yhteisöllisyyden sekä sivistysarvojen ja yhteistoiminnan sovittaminen toisiinsa.

Oriveden työpajan jälkeen samoja asioita on jo pohdittu maakunnallisesti yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa järjestetyssä tilaisuudessa. Pohdintaa sivistyksestä jatketaan Oriveden Kampuksella myös ensi kesänä Sivistystyö ennen ja tulevaisuudessa -seminaarissa.

Raportti on saatavissa julkaisijalta postikuluja vastaan. Se on myös osuuskunnan nettisivuilla.