Taideluento: Naivismi – maailman hauskin ismi

Oriveden Kampus – Keijo Koivulan luento: Naivismi – maailman hauskin ismi 10.7.2021Lauantaina 10.7. klo 14 kuullaan Oriveden Kampuksella taideasiantuntija Keijo Koivulan luento: Naivisimi – Maailman hauskin ismi. Galleria Akvaarion naivismi-näyttelyyn liittyvässä tapahtumassa Koivula puhuu ja näyttää kuvia sekä maailmankuulujen että kotimaisten taiteilijoiden teoksista. Koivula kysyy, onko naivismi oppineiden kiusa ja toteaa sen olevan taidesuuntaus, jonka tekijät viettävät taiteilun juhlaa ja elämänjuhlaa vapaina kaikista teorioista ja määrittelyistä.

Koivulan mukaan aito naivisti on maalarina itseoppinut. Kaikkien naivistien isä, Henri Rousseau, oli tullimies. Suomen naivismin grand old man Håkan Brunberg puolestaan oli palopäällikkö. Esille tulee luonnollisesti myös Martti Innanen. Se ’Huuhaa’ Innanenhan oli taiteen ja musiikin monitaituri, syntynyt ja kehittynyt sellaiseksi ilman akatemioita ja mestarikursseja!

Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on ostanut legendaarisen Oriveden Opiston tilat. Osuuskunta vuokraa niitä erilaiseen käyttöön, ja järjestää myös itse Kampuksella erilaista kulttuuri-, koulutus- ja sivistystoimintaa.

Taideluento Naivismi – maailman hauskin ismi:
Paikka: Oriveden Kampus, Topelius-sali, Koulutie 5, Orivesi
Aika: la 10.7.2021 klo 14.
Luento on maksuton.

Naivismia – Huvin vuoksi -näyttely:
Paikka: Galleria Akvaario, Oriveden Kampus, Koulutie 5, Orivesi
Avoinna: 1.7.–8.8.2021 ti–pe   12–18 / la–su   12–16 (ma suljettu)
Liput: aikuiset 10 € / opiskelijat & eläkeläiset 7 € / alle 16-vuotiaat lapset ilmaiseksi

Naivismi-näyttely Oriveden Kampuksella

Oriveden Kampus -Galleria Akvaario - Naivismia - Huvin vuoksi näyttely - Martti Innanen naivismi
Galleria Akvaariossa on esillä mm. Martti Innasen teokset Urjalan pelimanni-ihmissusi (2000) ja Tangolaulaja (1986).

Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi ja Suomen Gallupin säätiö järjestävät heinä-elokuussa Oriveden Kampuksen Galleria Akvaariossa naivistisen taiteen näyttelyn. Näyttely koostuu kahdeksantoista taiteilijan teoksista. Mukana on mm. Martti Innasen, Nikolai Almanovin, Alice Kairan ja Olavi Hurmerinnan maalauksia.

Satu Itkosen kirjoittama Martti ”Huuhaa” Innasta ja hänen taidettaan esittelevä kirja Ihmissusia ja umpitolloja sekä muita taidekirjoja ja postikortteja on myynnissä näyttelyn kahviossa.

Oriveden Kampus, Galleria Akvaario, Naivistit – Suomen Gallupin Säätiö – Hannu Kekäläinen
Hannu Kekäläinen Suomen Gallupin Säätiöstä esitteli säätiön kokoelmista koottua näyttelyä avajaisissa 1.7.2021.

Suomen Gallupin säätiön kokoelma on merkittävin naivistisen kuvataiteen kokoelma Suomessa. Siinä on noin 600 naivistista maalausta noin sadalta koti- ja ulkomaiselta taiteilijalta. Kokoelman ydin muodostuu Martti Innasen maalauksista ja 1990-luvun nimekkäiden naivistien teoksista. Kokoelma karttuu pääasiassa lahjoituksin.

Akvaarion näyttelyn suunnitelleen Seppo Salmen lähtökohtana on ollut Kampuksen historia. – ”Orivedellä on vuosikymmenien aikana opiskeltu ympäri vuoden taide- ja kulttuurialan aineita. Pitkien kurssien ohella monet kesäkurssit ovat tulleet tutuksi mm. laulajille, muusikoille, runoilijoille ja kuvataiteilijoille. Säätiön kokoelmasta löytyi yllättävän monia töitä, joiden aiheena on taiteilija ja taiteen tekeminen. Näyttelyssä niitä on mukana 34.”

Näyttely on avoinna heinäkuun ensimmäisestä päivästä 8.8. saakka. Tiistaista perjantaihin tutustumaan pääsee klo 12–18 ja viikonloppuisin klo 10–16. Maanantaisin näyttely on suljettu.

Kuitin Tuuli -yhtye esittää Martti Huuhaa Innasen tunnetuksi tekemän kappaleen ”Hiljaista on” Naivisimia – Huvin vuoksi -taidenäyttelyn avajaisissa Galleria Akvaariossa Oriveden Kampuksella 1.7.2021.

Taideluento: Naivismi – maailman hauskin ismi

Oriveden Kampus – Keijo Koivulan luento: Naivismi – maailman hauskin ismi 10.7.2021Näyttelyyn liittyen kuullaan lauantaina 10.7. taideasiantuntija Keijo Koivulan luento naivismista maailman hauskimpana isminä. Luennolla hän puhuu ja esittää kuvia sekä maailmankuulujen että kotimaisten taiteilijoiden teoksista. Koivula kysyy, onko naivismi oppineiden kiusa ja toteaa sen olevan taidesuuntaus, jonka tekijät viettävät taiteilun juhlaa ja elämänjuhlaa vapaina kaikista teorioista ja määrittelyistä.

Koivulan mukaan aito naivisti on maalarina itseoppinut. Kaikkien naivistien isä, Henri Rousseau, oli tullimies. Suomen naivismin grand old man Håkan Brunberg puolestaan oli palopäällikkö. Esille tulee luonnollisesti myös Martti Innanen. Se ’Huuhaa’ Innanenhan oli taiteen ja musiikin monitaituri, syntynyt ja kehittynyt sellaiseksi ilman akatemioita ja mestarikursseja!

Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on ostanut legendaarisen Oriveden Opiston tilat. Osuuskunta vuokraa niitä erilaiseen käyttöön, ja järjestää myös itse Kampuksella erilaista kulttuuri-, koulutus- ja sivistystoimintaa.

Naivismia – Huvin vuoksi -näyttely:
Paikka: Galleria Akvaario, Oriveden Kampus, Koulutie 5, Orivesi
Avoinna: 1.7.–8.8.2021 ti–pe   12–18 / la–su   12–16 (ma suljettu)
Liput: aikuiset 10 € / opiskelijat & eläkeläiset 7 € / alle 16-vuotiaat lapset ilmaiseksi

Taideluento Naivismi – maailman hauskin ismi:
Paikka: Oriveden Kampus, Topelius-sali, Koulutie 5, Orivesi
Aika: la 10.7.2021 klo 14.
Luento on maksuton.

Naiset huipulla Oriveden Kampuksella

Maamme historiassa on lukematon määrä merkittäviä naisia. He ovat toimineet yhteiskunnallisissa tehtävissä tai olleet arjen työelämässä. Heidän merkitystään yhteiskuntamme ja kansalaisten elämän kehitykseen ei ehkä osata riittävästi arvostaa.

Esimerkin voi ottaa vaikkapa Veikko Lavin laulusta Limperin Hilma. Lavi laulaa siinä, kuinka ”Valtion miehet ne patsaita saaden kansamme mielestä häivy ei pois. Kun saisi Hilmakin sankaripaaden, väitätkö ettei hän sankari ois”.

Suomen huippunaisia kunnioitetaan Oriveden Kampuksella heinäkuisessa kahden päivän seminaarissa 21.–22.7. Esitelmän pitäjinä on suuri joukko maamme eturivin tutkijoita kolmesta eri yliopistosta ja muita yhteiskuntaelämän asiantuntijoita.

Helsingin yliopiston professori Laura Kolbe tarkastelee arjen naisia yhteiskunnan toimijoina. Tampereen yliopistosta tulee mukaan tutkija Jaana Kuusipalo, joka valottaa naisten tietä politiikan huipulle. Poikkeavatko naisten ja miesten elämänkerrat toisistaan kysyy alan tutkimusta tehnyt Turun yliopiston dosentti Maarit Leskelä-Kärki.

Oriveden Kampuksen seminaarissa ei unohdeta myöskään miesnäkökulmaa. Sen tuo esiin kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson, joka kertoo, keitä kaikkia yhteiskunnallisesti vahvoja naisia mahtuu maamme ensimmäisen naisministeri Miina Sillanpään ja nykyisen naispääministeri Sanna Marinin väliin.

Sopivasti uusien kuntavaltuustojen aloittaessa työnsä elokuun alussa paneudutaan seminaarissa myös naisiin kunnallispäättäjinä. Teemasta puhuu Suomen Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Sari Rautio. Hän on myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Viime vuonna ilmestyi Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersonin kirja Historian jännät naiset, jossa noin 100 naisen tarina tulee esiin. Nämä tarinat kertovat eri eämän aloilla eläneistä naisista. Kirjasta ja historian jännistä naisista puhuu Pettersson Oriveden seminaarin lopuksi.

Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi jatkaa tällä seminaarilla vuosikymmeniä Oriveden Opistossa järjestettyjen yhteiskunnallisten seminaarien perinnettä. Viime vuoden Paasikivi-seminaari saa nyt jatkoa naisten merkitystä pohtivana tapahtumana. Seminaariin ilmoittaudutaan ennakolta Kampuksen nettisivujen kautta.

Mieskuorolaulua Oriveden Kampuksella

Yli 100 mieskuoroa ja yli 3000 mieskuorolaulajaa edustava Suomen Mieskuoroliitto palaa Orivedelle. Kampuksella pidetään liiton kursseja keskiviikosta 30.6. alkaen sunnuntaihin 4.7. saakka. Ihan kaikki liittoon kuuluvat kuorolaiset eivät kuitenkaan tule paikalle.

Orivedellä pidetään sekä liiton edustuskuoron Liiton miesten kesäleiri että kuorolaisten merkkilaulukursseja. Näitä pääsee kuulemaan sunnuntaina 4.7. klo 14 Kampuksen Klemetti-salissa. Konserttiin on vapaa pääsy.

Paavo Hyökin johtamaa edustuskuoroa voi mennä lauantaina 3.7. kuuntelemaan myös Tampereelle Aleksanterin kirkkoon.

Sarjakuvanäyttelyjä Kampuksella

Sarjakuvalla on Suomessa pitkät juuret. Niihin pääsee tutustumaan Oriveden Kampuksella kahden 1900-luvun alkupuoliskolla työskennelleen sarjakuvien tekijöiden kautta.

Timo Kokkilan kokoamat näyttelyt kertovat Ami Hauhion ja Poika Vesannon tuotannosta. Näyttelyt on tuottanut tamperelainen Rupriikki-museo.

Ami Hauhio oli Viipurin poikia. Hän teki sarjakuvien ohella kuvituksia ja kirjojen kansia. Seura-lehdessä ilmestyivät mm. Herrasväki Seuranheimo ja Lentäjä Sami Hurjasta kertovat sarjakuvat. Koltan perintö ja Ismo Lento puolestaan julkaistiin Aamulehdessä. Myös Lasten Maailma ja Pellervo julkaisivat Hauhion sarjakuvia.

Monia nykyisinkin tunnettuja eri yritysten logoja syntyi hänen kynästään. Kirjojen kuvituksia ja kansikuvia hän teki lukuisan määrän. Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut pitävät sisällään Hauhion kynänjälkiä. Yksi tuotanto koski Postisäästöpankin keräilysarjoja.

Hauhion aikalaisia oli myös Poika Vesanto. Aamulehden kautta lukijoiden tietoisuuteen pääsivät Eetu ja Riku sekä Saku Sämpylä. Suomen Kuvalehdessä muiden lehtikuvitusten ohella puolestaan seikkaili Kapteeni ja Ville.

Timo Kokkilan tekemän näyttelyn esittelyssä sanotaan, että Poika Vesanto teki ennen kaikkea käyttökuvia kirjankansista sarjakuviin ja logoista postikortteihin. Palkkana hän sai lähinnä muiden ylenkatsetta tai täyden tuntemattomuuden. Toisetkin taiteilijat pitivät häntä liian viihteellisenä ja amerikkalaisuuden kuvaajana.

Sarjakuvanäyttelyt, joista voi löytää moniakin tuttuja kirjankansia, ovat nähtävissä Kampuksen päärakennuksen ja Ravintola Wanhan Opiston aulassa. Näyttelyihin on vapaa pääsy Kampuksen avoinna ollessa.

Kampus nyt myös kirjamainintana

Tampereen Paasikivi-seura on julkaissut kirjan Paasikiven linjat. Se sisältää viime vuonna (Paasikiven syntymästä 150 vuotta) Oriveden Kampuksella pidetyn seminaarin esitelmät.

Kirjan toimittaja emeritustutkija Unto Vesa kirjoittaa esipuheessa:
”Tampereen Paasikivi-seura osallistui merkkivuoteen järjestämällä elokuussa 2020 kaksipäiväisen seminaarin, yhteistyössä Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden kanssa, Orivedellä entisen Oriveden Opiston tiloissa. Paikka oli monessakin mielessä sovelias. Paasikivi oli isänsä, Johan August Hellstenin puolelta vanhaa oriveteläistä talonpoikaissukua, ja vaikka poika syntyikin isän ja äidin matkalla Tampereelta Lahteen Hämeen läänin Koskella, hänen syntymäpaikakseen merkittiin Tampere. … Oriveden Kampus oli sikälikin osuva valinta, että Paasikivi oli Lahden vuosinaan 1800-luvun lopussa aktiivinen ja keskeinen toimija sekä kansanopiston että yhteiskoulun perustamiseksi kotikauppalaansa.”

Kirjassa ovat mukana Unto Vesan avauspuheen lisäksi ulkoministeri Pekka Haaviston, professori Vesa Vareksen, emeritussuurlähettiläs Heikki Talvitien, emeritusprofessori Osmo Apusen, emeritusprofessori Timo Soikkasen ja emeritusprofessori Yrjö Varpion seminaariesitelmät.

Kirjaa on pari kappaletta Kampuksella lainattavissa.

Oriveden Kampuksella valokuvanäyttely Backlight2021

Oriveden Kampus näyttely Backlight2021 valokuva: Mörri Seppälä
Videoteos  on kiehtova ja sen katsomiseen kannattaa varata aikaa

Kulttuurinen nälkäni oli niin iso, että halusin olla ajoissa paikalla, kun kansainvälinen valokuva- ja videotaiteen kiertonäyttely avautui Oriveden Kampuksen uudessa galleriassa (Galleria Akvaario, Koulutie 5).

Touring Exhibition Backlight2021 käynnistyi Inarin Kulttuurikeskus Sajoksesta ja on nyt Orivedellä. 11 taiteilijaa on tutkinut eri tavoilla avaruutta, luontoa ja eri kulttuureja.

Ensivaikutelmani gallerian kynnyksellä oli ihastus! Vanhasta sekavasta tilasta oli maalilla, matoilla, valospoteilla ja tummennetuilla ikkunoilla saatu moderni näyttelytila, vau. Eri kokoiset valokuvateokset oli ripustettu sopivan väljästi, jotta katse sai rauhassa vaeltaa kuvasta toiseen ja etsiä yksityiskohtia. Näitä tutkimalla menikin aikaa, koska halusin uppoutua tiloihin, väreihin ja tunnelmiin.

Yksi mielenkiintoisimmista töistä oli Sami Lukkarisen ja Roope Mokan COMPUTER VISION (osa alla olevassa kuvassa). Sen idea on opettaa tekoälyä ja sen suorituskykyä ihmisten kasvojen tunnistamisessa julkaisemattomien selfieiden avulla. Suosittelen tarkkaan katselemaan kuvia ja miettimään, ovatko ne luonnollisia vai häiritseekö kasvonpiirteissä jokin… Katsoja voi osallistua projektiin kuvan vieressä olevien ohjeiden mukaan.

Oriveden Kampus näyttely Backlight2021 valokuva: Mörri Seppälä
Sami Lukkarinen ja Roope Mokka, COMPUTER VISION

Näyttelyssä on töitä seuraavilta taiteilijoilta: John Anderson (Englanti), Caroline Corbasson (Ranska), Michel Le Belhomme (Ranska), Sami Lukkarinen ja Roope Mokka (Suomi), Michael Najjar (Saksa), Bianca Salvo (Italia), Ari-Pekka ja Astrid Sinikoski (Suomi), Daniel Stier (Saksa), Sameer Tawde (Intia) sekä NASA/ESA/Edwin E. Aldrin (USA, Eurooppa).

Oriveden Kampus näyttely Backlight2021 valokuva: Mörri Seppälä
Kahvion puolella mm. teleskooppikuvien muodostama avaruusmaisema

Näyttelyn mahdollistavat Valokuvakeskus Nykyaika, Tampereen taidemuseo sekä Majaoja-säätiö.

Lisätietoja www.backlight.fi

Backlight2021 on auki 29.4.-30.5.2021 ja on maksuton. Avoinna ti–pe klo 12–18 ja la–su klo 12–16 (ma suljettu). Taidekahvio palvelee ainakin to–su.

Oriveden Kampus näyttely Backlight2021 valokuva: Mörri Seppälä
Pikkukahvilassa saa valita mukin kirjavasta joukosta

Viihdyin parisen tuntia heti ensimmäisellä kerralla Galleria Akvaariossa, koska tunnelma oli leppoisa ja kuvien katseleminen viritteli omaakin alitajuntaa maisemien kohdalla. Suunnitelmissa on mennä parikin kertaa uudestaan.

Tulkaa tekin! Toukokuuta kohden,

Mörri Seppälä

Backlight2021-näyttely avaa uuden gallerian ja näkymiä avaruuteen asti

Oriveden Kampuksen uudessa näyttelytilassa aukesi vapun alla valikoima kansainvälisen Backlight-näyttelyn valokuvia ja videoita. Samalla aukesi uusi upea näyttelytila Galleria Akvaario. Näyttely on auki 30.5. asti ti–pe klo 12–18 ja la–su klo 12–16 (ma suljettu). Taidekahvio palvelee ainakin to–su.

Oriveden Kampus – Galleria Akvaario – Backlight2021

Oriveden Kampus – Galleria Akvaario - Backlight2021
Riitta Kurkela huolehtii Taidekahviosta, jossa on esillä osa Backlight-näyttelyn teoksista. NASAn ja ESAn avaruuskuvaa Luomisen pilarit tarkkailee ikkunalaudalta Oriveden Opistossa aikoinaan veistetty hahmo.

Oriveden Kampus – Galleria Akvaario – Backlight2021
Ilpo Kolari tutkii Sami Lukkarisen ja Roope Mokan teosta Computer Vision, jonka kaikki kasvokuvat ovat tietokoneella luotuja.

Backlight2021-näyttelyn kuvat on valikoitu erityisesti Galleria Akvaarion tiloihin sopiviksi, kertoo Riitta Kurkela, joka valmisteli näyttelyn tuloa Kampukselle. Hän huolehtii myös näyttelyn yhteydessä toimivasta Taidekahviosta, joka palvelee näyttelyn aikana ainakin torstaista sunnuntaihin.

Näyttely pystytettiin Kampukselle yhdessä Tampereen taidemuseon edustajien kanssa. He kehuivat Galleria Akvaariota poikkeuksellisen hienoksi näyttelytilaksi.

Oriveden Kampus – Galleria Akvaario – Backlight2021
Taidekahvion ensimmäisinä asiakkaina Kampuksen toimijat Pentti Salminen ja Reijo Kahelin. Tiskin takana Riitta Kurkela.

Entinen työtila onkin uutteran remontoinnin ja talkootyön tuloksena saatu todella edustavaksi.

– Valmistelemme jo uusiakin näyttelyitä Akvaarioon, kun näyttelytoiminta pääsi näin hienosti alkuun, sanoo Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari.

– Seuraava isompi näyttely on suunnitteilla heinäkuuksi. Galleriaa on varaa myös laajentaa viereiseen tilaan.

Backlight-näyttelyn ajatuksia herättäviä ja horisontteja laajentavia taideteoksia pääsee katsomaan Galleria Akvaariossa 30.5. asti. Gallerian sisäänkäynti löytyy Kampuksen päärakennuksesta puiston puolelta, ja sinne on opasteet päärakennuksen pihalta.

Oriveden Kampus – Galleria Akvaario – Backlight2021
Miehiä maata kiertävällä radalla? Reijo Kahelin, astronautti ja Ilpo Kolari.

Lisätietoa näyttelystä

Kuvat ja tekstit: Auli Kilpeläinen ja Seppo Leinonen

Kampuksen talous kunnossa koronasta huolimatta

Oriveden Kampusta ylläpitävä Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on laatinut ensimmäisen tilinpäätöksensä. Osuuskunnan taloutta avaavat hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari (IK) sekä toimitusjohtaja Reijo Kahelin (RK).

Kampuksen toimijat Ilpo Kolari ja Reijo Kahelin. Kuva: Seppo Leinonen.

Millainen oli voittoa tavoittelemattoman, yleishyödyllisen osuuskunnan liikevaihto ja tulos toimintavuodelta 2020?

RK: Osuuskunnan liikevaihto oli vähän yli 230 000 euroa. Alijäämää tuli 790 euroa.

Jos tulos oli noin lievästi tappiollinen, niin miten siihen päästiin? Uuden toiminnan alkuvuosinahan on normaalia tehdä tappiota.

IK: Suurin osa työstä ja osuuskunnan ylösrakentamisesta tehtiin talkootyöllä. Monet talkoolaiset ovat hyvin sitoutuneita pitkäjänteiseen toimintaan, saimme ikään kuin käynnistysavustusta yksittäisiltä ihmisiltä. Tavoitteena on korvata talkoita vähitellen palkkatyöllä, kun talous sen sallii.

Oriveden Kampus – Avoimet ovet Klemetti salissa
Alkuvuonna järjestetyt avoimet ovet Kampuksella olivat yleisömenestys. Kuva: Auli Kilpeläinen.

Onko osuuskunta joutunut ottamaan lainaa toimintaa käynnistäessään?

RK: Ei ole otettu lainaa. On pärjätty omalla tulorahoituksella eikä osuuskunnan jäsenten sijoittamaan pääomaan ole kajottu.

Mitkä olivat osuuskunnan pääasialliset tulovirrat?

RK: Tiloja on vuokrattu pitkäaikaisilla sopimuksilla yrityksille toimistoiksi ja varastoiksi, kaupungille nuoriso-, liikunta- ja kulttuurikäyttöön sekä yksityishenkilöille ja perheille asunnoiksi. Tuloa tuli myös kurssien ja tilaisuuksien vuokrista, majoituksista ja osallistumismaksuista.

Entä pääasialliset menot? Paljonko kustannuksia aiheutui kiinteistön ylläpidosta ja korjauksista?

RK: Arvonlisä- ja kiinteistöveroa maksettiin noin 95 000 euroa. Henkilöstökulut, mukaan lukien kouluttajien palkkiot, olivat noin 25 000 euroa. Kiinteistön lämmitykseen ja sähköön kului noin 100 000 euroa ja korjauksiin noin 63 000 euroa.

IK: Korjaustarvetta on näin isoissa kiinteistöissä tietenkin jatkuvasti, ja korjauksia jatketaan vuosien saatossa. Nyt tehdyillä korjauksilla on kuitenkin saatu rakennukset pysymään käyttökunnossa ja mahdollistettu monipuolinen toiminta.

Kampus pystyi järjestämään kulttuuritapahtumia turvallisesti jopa koronasyksynä. Vauhdissa Marjo Leinonen & BubliCans. Kuva: Jari Peltonen.

Paljonko osuuskunta pystyi panostamaan päätarkoitukseensa, kulttuuri-, koulutus- ja sivistystoiminnan järjestämiseen?

IK: Ensimmäisenä vuonna oli suhteellisen paljon kiinteistöön liittyviä töitä ja kustannuksia, joten sivistys-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa ei vielä päästy järjestämään niin paljon kuin on tarkoitus. Toisaalta tässä toiminnassa pyöri jo yli 70 000 euroa vuokrina, osallistumismaksuina ja erilaisina palveluina, joten olemme hyvällä alulla.

Miten koronavuosi vaikutti osuuskunnan talouteen ja toimintaan?

RK: Koronaepidemialla oli ja on edelleen suuri kielteinen vaikutus. Varattuja tilaisuuksia peruttiin viime vuonna lähes sata, ja loppuvuodestakin yhteistyötahot tekivät hyvin vähän varauksia tälle vuodelle. Osuuskunnalla on kuitenkin suunnitteilla paljon omaa toimintaa.

Klemetti-rakennuksen yläpohjaa eristettiin talvella selluvillalla energian ja kulujen pienentämiseksi. Kuva: Jukka Luttinen.

Miten kuvailisitte osuuskunnan vaikutusta Oriveden paikallistalouteen?

IK: Pelkästään kiinteistön korjauksista ja ylläpidosta sekä muista palveluista maksettiin paikallisilla yrityksille ja toimijoille yli 170 000 euroa. Lähtökohtana on pidetty, että ostetaan palvelut mahdollisimman paljon paikallisilta toimijoilta. Tämä tukee paikallistaloutta ja lisää verotuloja kaupungille.

RK: Kaupunki sai myös suurimman osan viranomaismaksuista, joita oli noin 3 000 euroa.

Saako osuuskunta tukea Oriveden kaupungilta? Millaisia avustuksia on muualta saatu?

IK: Kaupunki maksaa käyttämistään tiloista vuokraa, joka vastaa neliöhinnoiltaan yritysten ja yksityisten maksamia vuokria. Avajaisonnitteluna Oriveden kaupunki antoi Kampukselle 200 euroa.

RK: Avustuksia saatiin yhteensä 25 801 euroa. Yksityiseltä kaupunkilaiselta saatiin tuo yhden euron avustus, jolla kuitattiin koko kiinteistön ostamiseen tarvittu kauppahinta. Suurin avustus, 20 000 euroa, tuli Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan Rahastolta toiminnan käynnistämiseen. Yhteistyösopimuksen myötä saatiin tukea Oriveden Aluelämmöltä, jolle osuuskunta myös maksaa huomattavan suuruiset lämmityslaskut.

Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Lähiseutujen asukkaiden iloksi Kampuksella järjestettiin suosittuja kirpputoreja ja syksyinen sadonkorjuujuhla. Kuva: Jari Peltonen.

IK: Suomen Kulttuurirahastolta saatiin viime vuonna myös päätös 30 000 euron koronatuesta, mutta se kohdistuu vasta kuluvan vuoden toimintaan ja talouteen.

Onko osuuskunnan yleishyödyllisyydestään huolimatta maksettava kiinteistöveroa?

RK: Kiinteistövero, lähes 46 000 euroa, on määrätty maksettavaksi ja kirjattu viime vuoden tulokseen. Puolet siitä maksettiin joulukuussa ja toinen puoli tämän vuoden helmikuussa. Kiinteistöverosta on kuitenkin jätetty oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle yhdessä kiinteistöveron saajan eli kaupungin kanssa. Verohallinnon päätökseen, jonka mukaan osuuskunta ei olisi yleishyödyllinen yhteisö, on haettu muutosta.

Mitä jäi viivan alle yleisesti ottaen? Kannattiko vaivannäkö?

IK: Kampuksen ensimmäinen vuosi oli kyllä menestys koronasta huolimatta. Se osoitti, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta. Kampus on käsittääksemme tuonut paljon hyvää Orivedelle taloudellisesti, henkisesti ja myös kunnan imagon kannalta.

KAMPUKSEN TAPAHTUMIA VUONNA 2021

      • Kesäkurssit: Suvun tarinat talteen, Valokuva omakustannekirjassa, Maisemamaalaus, Lyriikkakurssi, Luovan kirjoittamisen kurssi. Ilmoittautuminen kursseille on käynnissä nettisivuilla www.orivedenkampus.fi
      • Huhtikuussa järjestetään useita taidenäyttelyitä.
      • Ensimmäiset taiteilijat asuvat juuri avatussa taiteilijaresidenssissä.
      • On ideoitu Sarjakuvapäiviä, Filosofiapäiviä, yhteiskunnallisia seminaareja, selkokielen koulutusta ym.
      • Kesäksi toivotaan myös monenlaisia avoimia kulttuuri- ja musiikkitapahtumia
      • Kaikkien toteutukset koronatilanteen mukaisesti.

LISÄTIEDOT:

      • Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puh.johtaja Ilpo Kolari p. 0400 412 264
      • Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden toimitusjohtaja Reijo Kahelin p. 0500 773 015