Mestareiden taidetta Orivedellä

(Juttu on  julkaistu aiemmin Oriveden Sanomissa 11.11.2020)

Elsa Ytti esittelee Taideteoksia Oriveden Kampuksella
Elsa Ytti takanaan jäljennös Albert Edelfeltin sodassa tuhoutuneesta triptyykistä ”Turun Akatemian vihkiäiset 1640”. Keskellä kohopainoteos Tapani Mikkoselta, yhdeltä Suomen tunnetuimmista taidegraafikoista. Kuva: Seppo Leinonen

Aitoja suurten mestarien Francisco Goyan ja Hugo Simbergin tauluja lainattiin Orivedelle Ateneumin Näyttely- ja tiedotusosastolta. Simbergin akvarelleja oli kesällä 1970 esillä Ravintola Kievarin kellarikrouvissa, Goyan alkuperäisgrafiikkaa Opiston suuressa luentosalissa – ovet ja ikkunat auki yötä päivää. Auvisen vintille raahattiin julmetun painava pronssiveistos.

Nämäkin kuultiin taiteilija Elsa Ytin muistellessa aikaansa Oriveden Opiston kuvataideopettajana ja avatessa Kampuksella taidenäyttelyn ”Oriveden Opistolta jälkeen jääneet taideteokset”. Näyttely on auki toistaiseksi ravintola Wanhan Opiston aulassa.

Elsa Ytti tuli Oriveden Opistoon kuvataiteiden opettajaksi vuonna 1970. Hän opetti täällä 10 vuotta, minkä jälkeen siirtyi Taideteollisen korkeakoulun aikuiskasvatuksen lehtoriksi Helsinkiin.

– Nautin opetuksen ja taiteenteon vapaudesta, ja Opisto oli minulle paras mahdollinen ensimmäinen työpaikka. 1970-luku oli hienoa yhteisöllisyyden aikaa, erilaista kuin yksilökeskeinen nykyaika. Nykyisin kaikkien täytyy pyrkiä huippuyksiköiksi ja huippuyksilöiksi, kritisoi Ytti lempeästi.

Nyt Elsa Ytin toi Orivedelle Kampuksen 1-vuotissyntymäpäiväjuhla, jota vietettiin Kampusta hallinnoivan Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden rekisteröintipäivänä 6.11. Ytti selosti juhlayleisölle taulujen taustoja. Taulut oli koonnut näyttelyksi Pertti Lattunen Ylä-Hämeen taiteilijaseurasta.

Oriveden Opiston rehtorina toiminut Ilkka Hjerppe kertoi Opiston omistaneen mittavan taidekokoelman, josta Kansanvalistusseura vei Opiston myydessään suuren osan ja osa meni Ahlmanin opistolle. Joitain Hjerppe haki takaisin, esimerkiksi Heikki Klemetin maalauksen Klemetti-salin seinälle.

Elsa Ytti tunnisti näyttelystä maineikkaiden suomalaistaiteilijoiden teoksia: Väinö Kunnaksen, Jukka Mäkelän ja Onni Ojan maalauksia, Kalle Carlstedtin, Antti Ukkosen, Tapani Mikkosen ja Lars Holmströmin grafiikkaa sekä harvinaisen kivipiirroksen Tuulikki Pietilältä.

Oriveden Kampus taidenäyttely 2020
Jukka Mäkelä oli suomalaisen modernismin merkittävimpiä taiteilijoita. Vasemmalla hänen varhainen surrealistinen maalauksensa. Oikealla Frans Emil Sillanpään maalauksesta tehty painotuote. Kuva: Seppo Leinonen

Merkittävien opettajien menestyneiden oppilaiden töistä esillä on Kirsi Neuvosen henkilösommitelma, opettajana Leena Luostarinen, ja jämsäläisen Erkki Hirvelän ohjauksessa tehty Tuomo Saalin asetelmamaalaus. Mielenkiintoisia olivat myös Jalmari Terhon interiööri sekä 1950-luvulla tehdyt serigrafiat, ehkä ensimmäisiä laatuaan.

Osa taidegrafiikasta Opisto hankki liittymällä Suomen taidegraafikoiden kannatusjäseneksi. Vuosittainen taidegrafiikan salkku sisälsi kolmen taiteilijan teokset. Näistä suurin osa näyttää päätyneen muiden instituutioiden haltuun.

Ytti lupasi lahjoittaa Kampukselle grafiikkaansa myyntiin sillä ehdolla, että tuloilla kehystetään uudestaan osa vanhoista, hieman kärsineistä teoksista. Uudelleen kehystettäessä teoksista saadaan lisätietoa: varmistuu tekotapa, käytetyt materiaalit auttavat teoksen ajoittamisessa, löytyy ehkä signeerauskin.

Taideteoksia Oriveden Kampuksella
Simo Sinervo löysi näyttelystä tutunoloisen henkilökuvan, taiteilija Onni Ojan maalauksen aikuiskasvatuksen professori Aulis Alasesta. Kuva: Seppo Leinonen

Teksti: Auli Kilpeläinen