”Kiireen tullen teemme joka iikka kaikenlaisia töitä”

Kampuksen tapahtumissa ja kursseilla kävijät eivät aina arvaa, miten monta työtuntia heidän eteensä on tehty erilaisia valmistelu- ja järjestelytöitä. Nyt esittelemme näiden töiden tekijöitä.

Oriveden Kampuksen monitoimisia ja -taitoisia työntekijöitä vasemmalta oikealle: Jenni Hautakangas, Tapsa Hautakangas, Päivi Hilska ja Pentti Salminen.

Toimistotyöntekijä Jenni Hautakangas tuli Kampukselle puolitoista vuotta sitten aluksi osa-aikaisena siivoustöihin ja siirtyi sitten toimistoon. Nyt hän hoitaa pääasiassa erilaisia hallinnon tehtäviä, kuten tarjouksia, laskutusta, kirjanpidon valmistelua ja yhteyksiä vuokralaisiin. Jenni myös suorittaa työn ohessa liiketalouden ammattitutkintoa.

Jenni pitää Kampuksella erityisesti monipuolisista työtehtävistä. – Tämä on loistava paikka opetella uusia asioita ja kehittyä itsekin samalla, kun Kampus kehittyy. On upeaa, että Kampus voi tarjota monipuolisia palveluita orivesiläisille ja lähialueiden asukkaille.

Tulevaisuudessa Jenni toivoo Kampuksella järjestettävän yhä monipuolisempia ja myös nuorisoa kiinnostavia tapahtumia.

____________

Kiinteistömies Tapsa Hautakangaskin aloitti Kampuksella siivoustöissä ja siirtyi sitten remonttitöihin ja kiinteistönhuoltoon. Kiireapua hän antaa aina tarpeen mukaan siellä, missä tarvitaan.

– Palaveroimme Penan (Pentti Salmisen, ks. alla) kanssa aamuisin ja suunnittelemme, mitä sinä päivänä teemme.

Tapsa arvostaa pientä, viihtyisää työporukkaa. Hän toimi aiemmin yksityisyrittäjänä, ja siitä näkökulmasta hän pitää Kampuksen ”yritysideaa” hyvin toimivana ja toivoo toiminnan laajentuvan entisestään. – Sehän tarkoittaa lisää työtä – mutta ei työ ketään väsytä vaan tekemättömien töiden määrä, sanovat Tapsa ja Jenni yhdestä suusta.

______________

Monitoimihenkilö Päivi Hilska aloitti vuoden alussa Kampuksen ja Vallesmannin yhteisenä työntekijänä, puoliksi molemmissa taloissa. Vallesmannille hän toimii Kampuksella sijaitsevan Hotelli Sointulan emäntänä, joka huolehtii että hotellivieraat saavat kaikin puolin hyvän palvelun.

Kampuksen palvelukoordinaattorinakin Päivi pyrkii siihen, että ”kävijäpolku” olisi asiakkaille mahdollisimman miellyttävä ja Kampuksella käynnistä jäisi hyvä fiilis. – On parasta markkinointia, kun kävijät haluavat tulla uudestaan ja kertovat kokemuksistaan tuttavilleen.

Päivi on alkuun osallistunut kaikkeen, mitä pystyy tämän tavoitteen eteen tekemään: siivoukseen, järjestelyyn ja suunnitteluun. – Nyt otan koppia seuraavan ison konsertin (Chydenius ja kumppanit helmikuun lopussa) käytännön järjestelyistä, ja pyrin koordinoimaan, että kaikki sujuu parhain päin.

Päiville paikka on tuttu jo nuoruudesta, kun hän asui Orivedellä ja teki kesätöitä Oriveden Opiston kurssisihteerin apuna, piti kanttiinia päätalon ravintolan aulassa tai toimi perheellisten kesäkurssilaisten lapsenlikkana.

Helsingissä Päivi teki parikymmentä vuotta erilaisia töitä Kansallisgalleriassa, enimmän aikaa nykytaiteen museo Kiasmassa. Nyt paluumuuttajana hän pitää tärkeänä kulttuurielämän edistämistä Orivedellä.

______________

Monitoimihenkilö Pentti Salminen tuli Kampukselle aluksi auttelemaan tulevan Nuorisotilan remontissa. Rakennustöiden ohessa hän huomasi, että Kampuksella on mukavaa yhteisöllisyyttä, ja päätti muuttaa sinne myös asumaan.

Pentti tuntee Kampuksen huoneistot perin pohjin, koska on niistä useita remontoinut. Hän tekee myös erilaisia huoltotöitä, säätää lämpötiloja ja avaa tarvittaessa ovia avaimensa unohtaneille.

Viime vuonna auennut Galleria Akvaario, entinen kuvataidetila, on yksi kohde, jonka remontissa hän on ollut mukana. Akvaarion viereinen sali valmistuu pian samaan käyttöön, ja sitten Kampuksella on tilaa isommillekin näyttelyille.

Kampuksella Pentti arvostaa yhteisöllisyyden lisäksi töiden joustavaa organisointia.
– Vaikka työyhteisössä on periaatteessa tietty hierarkia, voin sanoa kaikille, mitä haluan tehtäväksi ja miten – eri asia on tietysti, toteutuuko se.

Pentti kertoo myös Kampuksen vuokralaisten yhteisistä harrastuksista. Asukkaat käyttävät kerhohuonetta yhteisiin hetkiin musiikin, kirjallisuuden ja elokuvien parissa.

– Tulevaisuudelta toivon, että Kampus menestyy ja että monimuotoisuus sen toiminnassa säilyy ja lisääntyy. Siis erilaisia kursseja, musiikkia, elokuvia jne. Myös näytelmätoimintaa olisi kiva saada tänne.

______________

Muitakin työntekijöitä on Kampuksella, mutta kaikkia ei saatu tähän esittelyyn mukaan. Toimitusjohtaja Reijo Kahelin on tullut useimmille tutuksi jo aiemmin, samoin luottamushenkilönä toimiva Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari, jonka tapaa Kampuksella harva se päivä.

Siellä voi tavata myös oppilaitosten harjoittelijoita, työllistettäviä, työkokeilijoita ja kesätyöntekijöitä. Lisäksi Kampuksella aloittaa kevään mittaan palvelunsa pari siviilipalvelusmiestä.

Kampuksen väki olettaa kesän muodostuvan kiireiseksi, kun korona helpottaa ja ihmiset uskaltavat jälleen ottaa ilon irti harrastuksista ja tapahtumista. Eikö olekin upeaa, että paikka hiljaiselon jälkeen taas vilisee elämää ja työn touhua, uudenlaisena ja koko ajan muuttuvana!

Teksti ja kuva: Auli Kilpeläinen

Mediajulkisuutta Kampukselle

Oriveden Kampus alkaa saada ansaitsemaansa mediahuomiota alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittävänä kulttuurilaitoksena. Koronasta huolimatta on Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi kyennyt hienosti käynnistämään ja ylläpitämään monipuolista kulttuuritoimintaa. Erityiskiitos siitä kaikille Kampuksen eteen työskennelleille ja talkoilleille!

YLEn uutinen 9.1.2022:
”Käytöstä poistetun Oriveden Opiston tiloihin ei halunnut koskea kaupunkikaan – pieni aktiivien joukko päätti salaa nostaa alueen kukoistukseen”

Ilpo Kolari ja Reijo Kahelin YLEn haastattelussa Oriveden Kampus 2022

Elsa Ytin teoksia myynnissä, tuotot Kampuksen taiteen kunnostamiseen

Taiteilija Elsa Ytin lahjoittamia teoksia on myynnissä Oriveden Kampuksella hyväntekeväisyyshintaan. Teokset ovat taiteilijan itsensä painamia serigrafiavedoksia. Ne on luokiteltu tätä myyntiä varten kahteen hintaryhmään:

100 € / Vedossarjaan kuuluva teos.  Vasemmassa alanurkassa merkintä TPLA n/n;  taiteilijan itsensä vedostama, ensimmäinen numero ilmaisee kuinka mones vedos on sarjasta ja jälkimmäinen numero ilmaisee kuinka suuri vedossarja on.

50 € / Koevedos. Vasemmassa alanurkassa merkintä kv. Koevedos on nimensä mukaisesti kokeiluvedos, jossa on etsitty esim. värin laatua,  jotain muotoelementtiä tms. jota ei lopullisessa vedossarjassa ole käytetty.

Teoksiin voi tutustua Kampuksen päärakennuksessa ma-pe klo 9-15 tai muuna aikana. Ajankohdan varmistamiseksi ole hyvä ja ota yhteyttä: 045 258 0848 / info@orivedenkampus.fi.

Kuvat teoksista on nähtävillä myös tämän Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden Facebook-päivityksen kommenteissa.

Myyntitulot käytetään Kampuksen taidekokoelman huoltamiseen ja uudelleen kehystämiseen.

Elsa Ytti toimi Oriveden Opiston kuvaamataidonopettajana vuosina 1970-81. Lisätietoja taiteilijasta: www.elsaytti.net.

Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi kiittää Elsa Yttiä merkittävästä taidelahjoituksesta.

Elsa Ytti: Tagoren puutarha V

Pöhinää kylille -työpajan kooste luettavissa SVV:n sivulla

Työpajan materiaalit sivulla SVV – Sivistystyn vapaus ja vastuu

Oriveden KOSI-työpajassa kuultiin puheenvuoroja kansalaisyhteiskunnasta, vapaaehtoistoiminnasta, paikallisuudesta, vallasta, demokratiasta ja sivistyksestä. Puheenvuoroja pitivät kunnan päätöksentekijät, kansalaisaktiivit ja kansalaisjärjestöt. Case-esimerkkinä kuultiin Eräjärven kylätoiminnasta. Työpaja järjestettiin Oriveden kampuksen tiloissa 17.-18.8.2021.

 

Radion sinfoniaorkesteri (RSO) esiintyy Orivedellä 2.9.

Klemettisalissa pidettävä konsertti on paitsi RSO:n uuden konserttikauden avaus, myös orkesterin ensimmäinen virallinen esiintyminen yhdessä uuden ylikapellimestarin, Nicholas Collonin kanssa.

Radion Sinfoniaorkesteri RSO konsertti Oriveden Kampus 2.9. klo 18.30Ohjelmassa on Mozartin ja Sibeliuksen sinfonioita sekä Ernst Mielckin Konserttikappale viululle ja orkesterille, jonka solistina soittaa Tami Pohjola.

Yleisradion kanavien kautta kaikille suomalaisille kuuluva RSO on tehnyt kotimaan kiertueita säännöllisesti jo yli kymmenen vuoden ajan ja konsertoinut mm. Suomussalmella, Kemissä, Raumalla ja Ikaalisissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan myös Oriveden konsertti oli osa kolmen konsertin mittaista kotimaan kiertuetta, jonka muut paikkakunnat olivat Iisalmi ja Ähtäri. Pahentuneen koronavirustilanteen takia kiertue typistettiin yhteen konserttiin muusikoiden terveysturvallisuuden takaamiseksi.

Radion Sinfoniaorkesteri RSO konsertti Nicholas Collon Oriveden Kampus 2.9. klo 18.30Nicholas Collon on 1927 perustetun Radion sinfoniaorkesterin 9. ylikapellimestari. Hän on myös perustamansa lontoolaisen Aurora-orkesterin ylikapellimestari sekä Gürzenich-orkesterin päävierailija Kölnissä. Kausi hollantilaisen Residentie-orkesterin ylikapellimestarina Haagissa päättyi heinäkuussa.

Pysyvien kiinnitystensä lisäksi Collon on vieraillut johtamassa merkittäviä orkestereita, kuten Lontoon Philharmonia -orkesteria, Berliinin saksalaista sinfoniaorkesteria, Ensemble intercontemporain -nykymusiikkiorkesteria sekä Birminghamin sinfoniaorkesteria. Oopperaa Collon on johtanut mm. Englannin Kansallisoopperassa ja Kölnin oopperassa. Opintonsa hän suoritti Eton Collegessa ja Cambridgen yliopistossa.

Radion Sinfoniaorkesteri RSO konsertti Tami Pohjola Oriveden Kampus 2.9. klo 18.30Tami Pohjola kuuluu tämän hetken loistavimpiin nuoriin suomalaisiin viulistilahjakkuuksiin. Hän on saanut kiitosta sekä varmasta tekniikastaan että vivahteikkaista tulkinnoistaan. Hänen varhain alkanutta uraansa ovat siivittäneet monet kilpailuvoitot, ja hän on jo ehtinyt esiintyä solistina ja kamarimuusikkona Suomessa ja Euroopassa.

Konsertti lähetetään Yle Radio 1:ssä 2.9. klo 19.02 alkaen.

2.9. Orivesi, Klemettisali klo 18.30
Vierailukonsertti Orivedellä

Nicholas Collon, kapellimestari
Tami Pohjola, viulu
W. A. Mozart: Sinfonia nro 41 “Jupiter” KV 551
Ernst Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille op. 8
Jean Sibelius: Sinfonia nro 7 C-duuri op. 105

Satu Kahila

Uutinen Yle:n sivuilla:
Radion sinfoniaorkesteri konsertoi Oriveden Klemettisalissa 2.9.

Kampuksen talous kunnossa koronasta huolimatta

Oriveden Kampusta ylläpitävä Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on laatinut ensimmäisen tilinpäätöksensä. Osuuskunnan taloutta avaavat hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari (IK) sekä toimitusjohtaja Reijo Kahelin (RK).

Kampuksen toimijat Ilpo Kolari ja Reijo Kahelin. Kuva: Seppo Leinonen.

Millainen oli voittoa tavoittelemattoman, yleishyödyllisen osuuskunnan liikevaihto ja tulos toimintavuodelta 2020?

RK: Osuuskunnan liikevaihto oli vähän yli 230 000 euroa. Alijäämää tuli 790 euroa.

Jos tulos oli noin lievästi tappiollinen, niin miten siihen päästiin? Uuden toiminnan alkuvuosinahan on normaalia tehdä tappiota.

IK: Suurin osa työstä ja osuuskunnan ylösrakentamisesta tehtiin talkootyöllä. Monet talkoolaiset ovat hyvin sitoutuneita pitkäjänteiseen toimintaan, saimme ikään kuin käynnistysavustusta yksittäisiltä ihmisiltä. Tavoitteena on korvata talkoita vähitellen palkkatyöllä, kun talous sen sallii.

Oriveden Kampus – Avoimet ovet Klemetti salissa
Alkuvuonna järjestetyt avoimet ovet Kampuksella olivat yleisömenestys. Kuva: Auli Kilpeläinen.

Onko osuuskunta joutunut ottamaan lainaa toimintaa käynnistäessään?

RK: Ei ole otettu lainaa. On pärjätty omalla tulorahoituksella eikä osuuskunnan jäsenten sijoittamaan pääomaan ole kajottu.

Mitkä olivat osuuskunnan pääasialliset tulovirrat?

RK: Tiloja on vuokrattu pitkäaikaisilla sopimuksilla yrityksille toimistoiksi ja varastoiksi, kaupungille nuoriso-, liikunta- ja kulttuurikäyttöön sekä yksityishenkilöille ja perheille asunnoiksi. Tuloa tuli myös kurssien ja tilaisuuksien vuokrista, majoituksista ja osallistumismaksuista.

Entä pääasialliset menot? Paljonko kustannuksia aiheutui kiinteistön ylläpidosta ja korjauksista?

RK: Arvonlisä- ja kiinteistöveroa maksettiin noin 95 000 euroa. Henkilöstökulut, mukaan lukien kouluttajien palkkiot, olivat noin 25 000 euroa. Kiinteistön lämmitykseen ja sähköön kului noin 100 000 euroa ja korjauksiin noin 63 000 euroa.

IK: Korjaustarvetta on näin isoissa kiinteistöissä tietenkin jatkuvasti, ja korjauksia jatketaan vuosien saatossa. Nyt tehdyillä korjauksilla on kuitenkin saatu rakennukset pysymään käyttökunnossa ja mahdollistettu monipuolinen toiminta.

Kampus pystyi järjestämään kulttuuritapahtumia turvallisesti jopa koronasyksynä. Vauhdissa Marjo Leinonen & BubliCans. Kuva: Jari Peltonen.

Paljonko osuuskunta pystyi panostamaan päätarkoitukseensa, kulttuuri-, koulutus- ja sivistystoiminnan järjestämiseen?

IK: Ensimmäisenä vuonna oli suhteellisen paljon kiinteistöön liittyviä töitä ja kustannuksia, joten sivistys-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa ei vielä päästy järjestämään niin paljon kuin on tarkoitus. Toisaalta tässä toiminnassa pyöri jo yli 70 000 euroa vuokrina, osallistumismaksuina ja erilaisina palveluina, joten olemme hyvällä alulla.

Miten koronavuosi vaikutti osuuskunnan talouteen ja toimintaan?

RK: Koronaepidemialla oli ja on edelleen suuri kielteinen vaikutus. Varattuja tilaisuuksia peruttiin viime vuonna lähes sata, ja loppuvuodestakin yhteistyötahot tekivät hyvin vähän varauksia tälle vuodelle. Osuuskunnalla on kuitenkin suunnitteilla paljon omaa toimintaa.

Klemetti-rakennuksen yläpohjaa eristettiin talvella selluvillalla energian ja kulujen pienentämiseksi. Kuva: Jukka Luttinen.

Miten kuvailisitte osuuskunnan vaikutusta Oriveden paikallistalouteen?

IK: Pelkästään kiinteistön korjauksista ja ylläpidosta sekä muista palveluista maksettiin paikallisilla yrityksille ja toimijoille yli 170 000 euroa. Lähtökohtana on pidetty, että ostetaan palvelut mahdollisimman paljon paikallisilta toimijoilta. Tämä tukee paikallistaloutta ja lisää verotuloja kaupungille.

RK: Kaupunki sai myös suurimman osan viranomaismaksuista, joita oli noin 3 000 euroa.

Saako osuuskunta tukea Oriveden kaupungilta? Millaisia avustuksia on muualta saatu?

IK: Kaupunki maksaa käyttämistään tiloista vuokraa, joka vastaa neliöhinnoiltaan yritysten ja yksityisten maksamia vuokria. Avajaisonnitteluna Oriveden kaupunki antoi Kampukselle 200 euroa.

RK: Avustuksia saatiin yhteensä 25 801 euroa. Yksityiseltä kaupunkilaiselta saatiin tuo yhden euron avustus, jolla kuitattiin koko kiinteistön ostamiseen tarvittu kauppahinta. Suurin avustus, 20 000 euroa, tuli Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan Rahastolta toiminnan käynnistämiseen. Yhteistyösopimuksen myötä saatiin tukea Oriveden Aluelämmöltä, jolle osuuskunta myös maksaa huomattavan suuruiset lämmityslaskut.

Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Lähiseutujen asukkaiden iloksi Kampuksella järjestettiin suosittuja kirpputoreja ja syksyinen sadonkorjuujuhla. Kuva: Jari Peltonen.

IK: Suomen Kulttuurirahastolta saatiin viime vuonna myös päätös 30 000 euron koronatuesta, mutta se kohdistuu vasta kuluvan vuoden toimintaan ja talouteen.

Onko osuuskunnan yleishyödyllisyydestään huolimatta maksettava kiinteistöveroa?

RK: Kiinteistövero, lähes 46 000 euroa, on määrätty maksettavaksi ja kirjattu viime vuoden tulokseen. Puolet siitä maksettiin joulukuussa ja toinen puoli tämän vuoden helmikuussa. Kiinteistöverosta on kuitenkin jätetty oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle yhdessä kiinteistöveron saajan eli kaupungin kanssa. Verohallinnon päätökseen, jonka mukaan osuuskunta ei olisi yleishyödyllinen yhteisö, on haettu muutosta.

Mitä jäi viivan alle yleisesti ottaen? Kannattiko vaivannäkö?

IK: Kampuksen ensimmäinen vuosi oli kyllä menestys koronasta huolimatta. Se osoitti, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta. Kampus on käsittääksemme tuonut paljon hyvää Orivedelle taloudellisesti, henkisesti ja myös kunnan imagon kannalta.

KAMPUKSEN TAPAHTUMIA VUONNA 2021

      • Kesäkurssit: Suvun tarinat talteen, Valokuva omakustannekirjassa, Maisemamaalaus, Lyriikkakurssi, Luovan kirjoittamisen kurssi. Ilmoittautuminen kursseille on käynnissä nettisivuilla www.orivedenkampus.fi
      • Huhtikuussa järjestetään useita taidenäyttelyitä.
      • Ensimmäiset taiteilijat asuvat juuri avatussa taiteilijaresidenssissä.
      • On ideoitu Sarjakuvapäiviä, Filosofiapäiviä, yhteiskunnallisia seminaareja, selkokielen koulutusta ym.
      • Kesäksi toivotaan myös monenlaisia avoimia kulttuuri- ja musiikkitapahtumia
      • Kaikkien toteutukset koronatilanteen mukaisesti.

LISÄTIEDOT:

      • Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puh.johtaja Ilpo Kolari p. 0400 412 264
      • Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden toimitusjohtaja Reijo Kahelin p. 0500 773 015

Mestareiden taidetta Orivedellä

(Juttu on  julkaistu aiemmin Oriveden Sanomissa 11.11.2020)

Elsa Ytti esittelee Taideteoksia Oriveden Kampuksella
Elsa Ytti takanaan jäljennös Albert Edelfeltin sodassa tuhoutuneesta triptyykistä ”Turun Akatemian vihkiäiset 1640”. Keskellä kohopainoteos Tapani Mikkoselta, yhdeltä Suomen tunnetuimmista taidegraafikoista. Kuva: Seppo Leinonen

Aitoja suurten mestarien Francisco Goyan ja Hugo Simbergin tauluja lainattiin Orivedelle Ateneumin Näyttely- ja tiedotusosastolta. Simbergin akvarelleja oli kesällä 1970 esillä Ravintola Kievarin kellarikrouvissa, Goyan alkuperäisgrafiikkaa Opiston suuressa luentosalissa – ovet ja ikkunat auki yötä päivää. Auvisen vintille raahattiin julmetun painava pronssiveistos.

Nämäkin kuultiin taiteilija Elsa Ytin muistellessa aikaansa Oriveden Opiston kuvataideopettajana ja avatessa Kampuksella taidenäyttelyn ”Oriveden Opistolta jälkeen jääneet taideteokset”. Näyttely on auki toistaiseksi ravintola Wanhan Opiston aulassa.

Elsa Ytti tuli Oriveden Opistoon kuvataiteiden opettajaksi vuonna 1970. Hän opetti täällä 10 vuotta, minkä jälkeen siirtyi Taideteollisen korkeakoulun aikuiskasvatuksen lehtoriksi Helsinkiin.

– Nautin opetuksen ja taiteenteon vapaudesta, ja Opisto oli minulle paras mahdollinen ensimmäinen työpaikka. 1970-luku oli hienoa yhteisöllisyyden aikaa, erilaista kuin yksilökeskeinen nykyaika. Nykyisin kaikkien täytyy pyrkiä huippuyksiköiksi ja huippuyksilöiksi, kritisoi Ytti lempeästi.

Nyt Elsa Ytin toi Orivedelle Kampuksen 1-vuotissyntymäpäiväjuhla, jota vietettiin Kampusta hallinnoivan Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden rekisteröintipäivänä 6.11. Ytti selosti juhlayleisölle taulujen taustoja. Taulut oli koonnut näyttelyksi Pertti Lattunen Ylä-Hämeen taiteilijaseurasta.

Oriveden Opiston rehtorina toiminut Ilkka Hjerppe kertoi Opiston omistaneen mittavan taidekokoelman, josta Kansanvalistusseura vei Opiston myydessään suuren osan ja osa meni Ahlmanin opistolle. Joitain Hjerppe haki takaisin, esimerkiksi Heikki Klemetin maalauksen Klemetti-salin seinälle.

Elsa Ytti tunnisti näyttelystä maineikkaiden suomalaistaiteilijoiden teoksia: Väinö Kunnaksen, Jukka Mäkelän ja Onni Ojan maalauksia, Kalle Carlstedtin, Antti Ukkosen, Tapani Mikkosen ja Lars Holmströmin grafiikkaa sekä harvinaisen kivipiirroksen Tuulikki Pietilältä.

Oriveden Kampus taidenäyttely 2020
Jukka Mäkelä oli suomalaisen modernismin merkittävimpiä taiteilijoita. Vasemmalla hänen varhainen surrealistinen maalauksensa. Oikealla Frans Emil Sillanpään maalauksesta tehty painotuote. Kuva: Seppo Leinonen

Merkittävien opettajien menestyneiden oppilaiden töistä esillä on Kirsi Neuvosen henkilösommitelma, opettajana Leena Luostarinen, ja jämsäläisen Erkki Hirvelän ohjauksessa tehty Tuomo Saalin asetelmamaalaus. Mielenkiintoisia olivat myös Jalmari Terhon interiööri sekä 1950-luvulla tehdyt serigrafiat, ehkä ensimmäisiä laatuaan.

Osa taidegrafiikasta Opisto hankki liittymällä Suomen taidegraafikoiden kannatusjäseneksi. Vuosittainen taidegrafiikan salkku sisälsi kolmen taiteilijan teokset. Näistä suurin osa näyttää päätyneen muiden instituutioiden haltuun.

Ytti lupasi lahjoittaa Kampukselle grafiikkaansa myyntiin sillä ehdolla, että tuloilla kehystetään uudestaan osa vanhoista, hieman kärsineistä teoksista. Uudelleen kehystettäessä teoksista saadaan lisätietoa: varmistuu tekotapa, käytetyt materiaalit auttavat teoksen ajoittamisessa, löytyy ehkä signeerauskin.

Taideteoksia Oriveden Kampuksella
Simo Sinervo löysi näyttelystä tutunoloisen henkilökuvan, taiteilija Onni Ojan maalauksen aikuiskasvatuksen professori Aulis Alasesta. Kuva: Seppo Leinonen

Teksti: Auli Kilpeläinen

 

Sadonkorjuujuhla kuvina

Oriveden Kampuksen puiston puoli, vanha kuvataidetila ja Klemetin kahvio täyttyivät aurinkoisena syyspäivänä 19.9. iloisesta sadonkorjuu- ja kirpputorimeiningistä. Kuvat otti Jari Peltonen.

Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Oriveden Kampus esittelee toimintaansa.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Suurin kasvi -kilpailun osanottajia.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Kirpputoreja ja myyntipisteitä Sadonkorjuujuhlassa.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Vihannesten kierrätyspöydälle sai tuoda ylimääräisiä puutarhatuotteita jakoon.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Kesäkurpitsa virnistää Sadonkorjuujuhlassa Klemetin kahvion asiakkaille.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Vihannesten hapatus kiinnosti, ja ohjepaperit loppuivat vallan kesken.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Tässä valmistellaan arpajaispöytää Kampuksen tukemiseksi ja viereistä kurpitsakioskia.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Teiskon tilaviinin myyntipiste
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Kampuksen viereiseen, 4H:n hallinnoimaan Ryytimaahan tutustui parikymmentä kiinnostunutta.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Linnun- ja lepakonpönttöjä sekä hyönteishotelleja moneen lähtöön.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Peräkonttikirppiksellä myytiin muun muassa sieniä, vaatteita, astioita ja antiikkia.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Suurin kasvi -kisan tuomari punnitsemassa voittajaehdokasta, joka ei noussut mutta voitti.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Mannerheimin lastensuojeluliiton kojulla valokuvattiin ja syötiin hattaraa.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Syksyn ruska oli parhaimmillaan ja vaahteran lehdet kivoja.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Järjestysmiehet ja pysäköinninvalvojat valmistelemassa opastusta.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Eero Safka Pekkosen laulu ja haitarimusiikki säesti Sadonkorjuujuhlan tunnelmaa leppoisasti, kauniisti ja haikeasti.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Wanhoja puutarha-alan oppaita ja työkaluja.
Oriveden eläkeläisten pöydällä oli sekä monenlaistsa tarjottavaa.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Hapanjuurileipää maisteltiin ja leipomista opiskeltiin. Välillä oli hapatusmiesten nurkkauksessa melkein ruuhkaa.
Oriveden Kampus, sadonkorjuujuhla 2020
Oriveden Sanomat uutisoi Sadonkorjuujuhlasta kivasti monin kuvin.

Rennot ja juhlavat avajaiset Kampuksella

Oriveden Kampus avajaiset Oriveden kaupungin facebook-päivitys
Oriveden kaupunki huomioi Kampuksen avajaiset näyttävästi Twitterissä, mistä tässä ruutukaappaus.

Oriveden Kampus avasi 11.9. syyskauden ja samalla Kampuksen toiminnan ylipäätään, varsinaisten avajaisten jäätyä pitämättä keväällä koronan takia. Avajaisjuhla Klemettisalissa oli yhtä aikaa rento ja juhlava.

Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto kiitti Kampusta hyväksi yhteistyökumppaniksi. ”Täällä on nyt kaupungin parhaat koskaan nuorisotilat, ja Klemettisalin käytöstä liikunta- ja muuhun käyttöön sovitaan pian.”

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko onnitteli ja kiitti Kampuksen tekemästä kulttuurityöstä: ”Kampus on osannut elää koronan kanssa ja tuo toivoa ja sivistyksen valoa.”

Entisen Oriveden Opiston puhetaidon opettaja Virpi Kaartinen kertoi muun muassa kuulleensa opistoaikoinaan, että ”tässä salissa on hyvä akkusatiivi”. Opistolla tehtiin, mokattiin ja opittiin yhdessä.

Kosketus-kuoro johtajanaan Marko Koskinen esitti muun muassa Jean Sibeliuksen Kantelettaren runoon säveltämän laulun ”Saarella palaa”. O´Rives-yhtye ilahdutti yleisöä irlantilais-suomalaisella kansanmusiikilla salissa ja myös lähtöaulassa.

Opistolla lukioaikanaan opiskellut Petro Leinonen jazzaili aulassa tuliaismusiikkia ja sai tervehdyksen hänelle filosofiaa opettaneen Eero Ojasen puheessa. Puheen esitti Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden toimitusjohtaja Reijo Kahelin Ojasen estyttyä pääsemästä paikalle.

Oriveden Kampus avaa värikkään syyskauden 11.9.

Oriveden Kampuksen kaikille avoimia syyskauden avajaisia vietetään perjantaina 11.9. klo 18. Lisätietoa ohjelmasta täältä.

Syksyyn kuuluu useita tapahtumia. Käytä hyväksesi!

27.–28.8. Paasikivi-seminaari
4.9. Kirjailijapaneeli ”Miten teokseni ovat syntyneet”
6.9. Anna Ahmatova – herkkä ja väkevä
11.9. Kampuksen syyskauden avajaiset
19.9. Suuri sadonkorjuujuhla
24.–27.9. Henkisen kasvun seminaari
2.10. Koronavuoden Vappukonsertti
10.10. Hapanjuurikurssi