Oriveden Kampus on monipuolinen ja rento tapahtuma- ja kulttuurikeskus. Se sijaitsee entisen Oriveden Opiston tiloissa. Kampuksella voit kokoontua, juhlia, virkistyä, majoittua ja työskennellä!
Ukraina-tukikonsertti 20.3. tuotti 2441 euroa, ja rahat on lahjoitettu Unicefille. Summa koostuu pääsylippujen, kahviotuotteiden ja villasukkien myynnistä. Lämmin kiitos muusikoille, järjestäjille, talkoolaisille, villasukkien lahjoittajille sekä yleisölle osallistumisesta tärkeään asiaan!
Villasukkia jäi vielä myymättä, ja niitä voi käydä ostamassa Kampuksen toimistolta huhtikuun loppuun asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Nämäkin sukkamyynnin tulot lahjoitetaan Unicefin Ukraina-apuun. Mahdollisesti myymättä jääneet sukat toimitetaan avustusjärjestön kautta ukrainalaisille turvapaikanhakijoille.
Kampuksen tapahtumissa ja kursseilla kävijät eivät aina arvaa, miten monta työtuntia heidän eteensä on tehty erilaisia valmistelu- ja järjestelytöitä. Nyt esittelemme näiden töiden tekijöitä.
Oriveden Kampuksen monitoimisia ja -taitoisia työntekijöitä vasemmalta oikealle: Jenni Hautakangas, Tapsa Hautakangas, Päivi Hilska ja Pentti Salminen.
Toimistotyöntekijä Jenni Hautakangas tuli Kampukselle puolitoista vuotta sitten aluksi osa-aikaisena siivoustöihin ja siirtyi sitten toimistoon. Nyt hän hoitaa pääasiassa erilaisia hallinnon tehtäviä, kuten tarjouksia, laskutusta, kirjanpidon valmistelua ja yhteyksiä vuokralaisiin. Jenni myös suorittaa työn ohessa liiketalouden ammattitutkintoa.
Jenni pitää Kampuksella erityisesti monipuolisista työtehtävistä. – Tämä on loistava paikka opetella uusia asioita ja kehittyä itsekin samalla, kun Kampus kehittyy. On upeaa, että Kampus voi tarjota monipuolisia palveluita orivesiläisille ja lähialueiden asukkaille.
Tulevaisuudessa Jenni toivoo Kampuksella järjestettävän yhä monipuolisempia ja myös nuorisoa kiinnostavia tapahtumia.
____________
Kiinteistömies Tapsa Hautakangaskin aloitti Kampuksella siivoustöissä ja siirtyi sitten remonttitöihin ja kiinteistönhuoltoon. Kiireapua hän antaa aina tarpeen mukaan siellä, missä tarvitaan.
– Palaveroimme Penan (Pentti Salmisen, ks. alla) kanssa aamuisin ja suunnittelemme, mitä sinä päivänä teemme.
Tapsa arvostaa pientä, viihtyisää työporukkaa. Hän toimi aiemmin yksityisyrittäjänä, ja siitä näkökulmasta hän pitää Kampuksen ”yritysideaa” hyvin toimivana ja toivoo toiminnan laajentuvan entisestään. – Sehän tarkoittaa lisää työtä – mutta ei työ ketään väsytä vaan tekemättömien töiden määrä, sanovat Tapsa ja Jenni yhdestä suusta.
______________
Monitoimihenkilö Päivi Hilska aloitti vuoden alussa Kampuksen ja Vallesmannin yhteisenä työntekijänä, puoliksi molemmissa taloissa. Vallesmannille hän toimii Kampuksella sijaitsevan Hotelli Sointulan emäntänä, joka huolehtii että hotellivieraat saavat kaikin puolin hyvän palvelun.
Kampuksen palvelukoordinaattorinakin Päivi pyrkii siihen, että ”kävijäpolku” olisi asiakkaille mahdollisimman miellyttävä ja Kampuksella käynnistä jäisi hyvä fiilis. – On parasta markkinointia, kun kävijät haluavat tulla uudestaan ja kertovat kokemuksistaan tuttavilleen.
Päivi on alkuun osallistunut kaikkeen, mitä pystyy tämän tavoitteen eteen tekemään: siivoukseen, järjestelyyn ja suunnitteluun. – Nyt otan koppia seuraavan ison konsertin (Chydenius ja kumppanit helmikuun lopussa) käytännön järjestelyistä, ja pyrin koordinoimaan, että kaikki sujuu parhain päin.
Päiville paikka on tuttu jo nuoruudesta, kun hän asui Orivedellä ja teki kesätöitä Oriveden Opiston kurssisihteerin apuna, piti kanttiinia päätalon ravintolan aulassa tai toimi perheellisten kesäkurssilaisten lapsenlikkana.
Helsingissä Päivi teki parikymmentä vuotta erilaisia töitä Kansallisgalleriassa, enimmän aikaa nykytaiteen museo Kiasmassa. Nyt paluumuuttajana hän pitää tärkeänä kulttuurielämän edistämistä Orivedellä.
______________
Monitoimihenkilö Pentti Salminen tuli Kampukselle aluksi auttelemaan tulevan Nuorisotilan remontissa. Rakennustöiden ohessa hän huomasi, että Kampuksella on mukavaa yhteisöllisyyttä, ja päätti muuttaa sinne myös asumaan.
Pentti tuntee Kampuksen huoneistot perin pohjin, koska on niistä useita remontoinut. Hän tekee myös erilaisia huoltotöitä, säätää lämpötiloja ja avaa tarvittaessa ovia avaimensa unohtaneille.
Viime vuonna auennut Galleria Akvaario, entinen kuvataidetila, on yksi kohde, jonka remontissa hän on ollut mukana. Akvaarion viereinen sali valmistuu pian samaan käyttöön, ja sitten Kampuksella on tilaa isommillekin näyttelyille.
Kampuksella Pentti arvostaa yhteisöllisyyden lisäksi töiden joustavaa organisointia.
– Vaikka työyhteisössä on periaatteessa tietty hierarkia, voin sanoa kaikille, mitä haluan tehtäväksi ja miten – eri asia on tietysti, toteutuuko se.
Pentti kertoo myös Kampuksen vuokralaisten yhteisistä harrastuksista. Asukkaat käyttävät kerhohuonetta yhteisiin hetkiin musiikin, kirjallisuuden ja elokuvien parissa.
– Tulevaisuudelta toivon, että Kampus menestyy ja että monimuotoisuus sen toiminnassa säilyy ja lisääntyy. Siis erilaisia kursseja, musiikkia, elokuvia jne. Myös näytelmätoimintaa olisi kiva saada tänne.
______________
Muitakin työntekijöitä on Kampuksella, mutta kaikkia ei saatu tähän esittelyyn mukaan. Toimitusjohtaja Reijo Kahelin on tullut useimmille tutuksi jo aiemmin, samoin luottamushenkilönä toimiva Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari, jonka tapaa Kampuksella harva se päivä.
Siellä voi tavata myös oppilaitosten harjoittelijoita, työllistettäviä, työkokeilijoita ja kesätyöntekijöitä. Lisäksi Kampuksella aloittaa kevään mittaan palvelunsa pari siviilipalvelusmiestä.
Kampuksen väki olettaa kesän muodostuvan kiireiseksi, kun korona helpottaa ja ihmiset uskaltavat jälleen ottaa ilon irti harrastuksista ja tapahtumista. Eikö olekin upeaa, että paikka hiljaiselon jälkeen taas vilisee elämää ja työn touhua, uudenlaisena ja koko ajan muuttuvana!
Oriveden Kampus alkaa saada ansaitsemaansa mediahuomiota alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittävänä kulttuurilaitoksena. Koronasta huolimatta on Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi kyennyt hienosti käynnistämään ja ylläpitämään monipuolista kulttuuritoimintaa. Erityiskiitos siitä kaikille Kampuksen eteen työskennelleille ja talkoilleille!
YLEn uutinen 9.1.2022: ”Käytöstä poistetun Oriveden Opiston tiloihin ei halunnut koskea kaupunkikaan – pieni aktiivien joukko päätti salaa nostaa alueen kukoistukseen”
Oriveden Kampuksen uudessa näyttelytilassa aukesi vapun alla valikoima kansainvälisen Backlight-näyttelyn valokuvia ja videoita. Samalla aukesi uusi upea näyttelytila Galleria Akvaario. Näyttely on auki 30.5. asti ti–pe klo 12–18 ja la–su klo 12–16 (ma suljettu). Taidekahvio palvelee ainakin to–su.
Riitta Kurkela huolehtii Taidekahviosta, jossa on esillä osa Backlight-näyttelyn teoksista. NASAn ja ESAn avaruuskuvaa Luomisen pilarit tarkkailee ikkunalaudalta Oriveden Opistossa aikoinaan veistetty hahmo.Ilpo Kolari tutkii Sami Lukkarisen ja Roope Mokan teosta Computer Vision, jonka kaikki kasvokuvat ovat tietokoneella luotuja.
Backlight2021-näyttelyn kuvat on valikoitu erityisesti Galleria Akvaarion tiloihin sopiviksi, kertoo Riitta Kurkela, joka valmisteli näyttelyn tuloa Kampukselle. Hän huolehtii myös näyttelyn yhteydessä toimivasta Taidekahviosta, joka palvelee näyttelyn aikana ainakin torstaista sunnuntaihin.
Näyttely pystytettiin Kampukselle yhdessä Tampereen taidemuseon edustajien kanssa. He kehuivat Galleria Akvaariota poikkeuksellisen hienoksi näyttelytilaksi.
Taidekahvion ensimmäisinä asiakkaina Kampuksen toimijat Pentti Salminen ja Reijo Kahelin. Tiskin takana Riitta Kurkela.
Entinen työtila onkin uutteran remontoinnin ja talkootyön tuloksena saatu todella edustavaksi.
– Valmistelemme jo uusiakin näyttelyitä Akvaarioon, kun näyttelytoiminta pääsi näin hienosti alkuun, sanoo Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari.
– Seuraava isompi näyttely on suunnitteilla heinäkuuksi. Galleriaa on varaa myös laajentaa viereiseen tilaan.
Backlight-näyttelyn ajatuksia herättäviä ja horisontteja laajentavia taideteoksia pääsee katsomaan Galleria Akvaariossa 30.5. asti. Gallerian sisäänkäynti löytyy Kampuksen päärakennuksesta puiston puolelta, ja sinne on opasteet päärakennuksen pihalta.
Miehiä maata kiertävällä radalla? Reijo Kahelin, astronautti ja Ilpo Kolari.
Oriveden Kampusta ylläpitävä Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on laatinut ensimmäisen tilinpäätöksensä. Osuuskunnan taloutta avaavat hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari (IK) sekä toimitusjohtaja Reijo Kahelin (RK).
Kampuksen toimijat Ilpo Kolari ja Reijo Kahelin. Kuva: Seppo Leinonen.
Millainen oli voittoa tavoittelemattoman, yleishyödyllisen osuuskunnan liikevaihto ja tulos toimintavuodelta 2020?
RK: Osuuskunnan liikevaihto oli vähän yli 230 000 euroa. Alijäämää tuli 790 euroa.
Jos tulos oli noin lievästi tappiollinen, niin miten siihen päästiin? Uuden toiminnan alkuvuosinahan on normaalia tehdä tappiota.
IK: Suurin osa työstä ja osuuskunnan ylösrakentamisesta tehtiin talkootyöllä. Monet talkoolaiset ovat hyvin sitoutuneita pitkäjänteiseen toimintaan, saimme ikään kuin käynnistysavustusta yksittäisiltä ihmisiltä. Tavoitteena on korvata talkoita vähitellen palkkatyöllä, kun talous sen sallii.
Alkuvuonna järjestetyt avoimet ovet Kampuksella olivat yleisömenestys. Kuva: Auli Kilpeläinen.
Onko osuuskunta joutunut ottamaan lainaa toimintaa käynnistäessään?
RK: Ei ole otettu lainaa. On pärjätty omalla tulorahoituksella eikä osuuskunnan jäsenten sijoittamaan pääomaan ole kajottu.
Mitkä olivat osuuskunnan pääasialliset tulovirrat?
RK: Tiloja on vuokrattu pitkäaikaisilla sopimuksilla yrityksille toimistoiksi ja varastoiksi, kaupungille nuoriso-, liikunta- ja kulttuurikäyttöön sekä yksityishenkilöille ja perheille asunnoiksi. Tuloa tuli myös kurssien ja tilaisuuksien vuokrista, majoituksista ja osallistumismaksuista.
Entä pääasialliset menot? Paljonko kustannuksia aiheutui kiinteistön ylläpidosta ja korjauksista?
RK: Arvonlisä- ja kiinteistöveroa maksettiin noin 95 000 euroa. Henkilöstökulut, mukaan lukien kouluttajien palkkiot, olivat noin 25 000 euroa. Kiinteistön lämmitykseen ja sähköön kului noin 100 000 euroa ja korjauksiin noin 63 000 euroa.
IK: Korjaustarvetta on näin isoissa kiinteistöissä tietenkin jatkuvasti, ja korjauksia jatketaan vuosien saatossa. Nyt tehdyillä korjauksilla on kuitenkin saatu rakennukset pysymään käyttökunnossa ja mahdollistettu monipuolinen toiminta.
Kampus pystyi järjestämään kulttuuritapahtumia turvallisesti jopa koronasyksynä. Vauhdissa Marjo Leinonen & BubliCans. Kuva: Jari Peltonen.
Paljonko osuuskunta pystyi panostamaan päätarkoitukseensa, kulttuuri-, koulutus- ja sivistystoiminnan järjestämiseen?
IK: Ensimmäisenä vuonna oli suhteellisen paljon kiinteistöön liittyviä töitä ja kustannuksia, joten sivistys-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa ei vielä päästy järjestämään niin paljon kuin on tarkoitus. Toisaalta tässä toiminnassa pyöri jo yli 70 000 euroa vuokrina, osallistumismaksuina ja erilaisina palveluina, joten olemme hyvällä alulla.
Miten koronavuosi vaikutti osuuskunnan talouteen ja toimintaan?
RK: Koronaepidemialla oli ja on edelleen suuri kielteinen vaikutus. Varattuja tilaisuuksia peruttiin viime vuonna lähes sata, ja loppuvuodestakin yhteistyötahot tekivät hyvin vähän varauksia tälle vuodelle. Osuuskunnalla on kuitenkin suunnitteilla paljon omaa toimintaa.
Klemetti-rakennuksen yläpohjaa eristettiin talvella selluvillalla energian ja kulujen pienentämiseksi. Kuva: Jukka Luttinen.
Miten kuvailisitte osuuskunnan vaikutusta Oriveden paikallistalouteen?
IK: Pelkästään kiinteistön korjauksista ja ylläpidosta sekä muista palveluista maksettiin paikallisilla yrityksille ja toimijoille yli 170 000 euroa. Lähtökohtana on pidetty, että ostetaan palvelut mahdollisimman paljon paikallisilta toimijoilta. Tämä tukee paikallistaloutta ja lisää verotuloja kaupungille.
RK: Kaupunki sai myös suurimman osan viranomaismaksuista, joita oli noin 3 000 euroa.
Saako osuuskunta tukea Oriveden kaupungilta? Millaisia avustuksia on muualta saatu?
IK: Kaupunki maksaa käyttämistään tiloista vuokraa, joka vastaa neliöhinnoiltaan yritysten ja yksityisten maksamia vuokria. Avajaisonnitteluna Oriveden kaupunki antoi Kampukselle 200 euroa.
RK: Avustuksia saatiin yhteensä 25 801 euroa. Yksityiseltä kaupunkilaiselta saatiin tuo yhden euron avustus, jolla kuitattiin koko kiinteistön ostamiseen tarvittu kauppahinta. Suurin avustus, 20 000 euroa, tuli Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan Rahastolta toiminnan käynnistämiseen. Yhteistyösopimuksen myötä saatiin tukea Oriveden Aluelämmöltä, jolle osuuskunta myös maksaa huomattavan suuruiset lämmityslaskut.
Lähiseutujen asukkaiden iloksi Kampuksella järjestettiin suosittuja kirpputoreja ja syksyinen sadonkorjuujuhla. Kuva: Jari Peltonen.
IK: Suomen Kulttuurirahastolta saatiin viime vuonna myös päätös 30 000 euron koronatuesta, mutta se kohdistuu vasta kuluvan vuoden toimintaan ja talouteen.
Onko osuuskunnan yleishyödyllisyydestään huolimatta maksettava kiinteistöveroa?
RK: Kiinteistövero, lähes 46 000 euroa, on määrätty maksettavaksi ja kirjattu viime vuoden tulokseen. Puolet siitä maksettiin joulukuussa ja toinen puoli tämän vuoden helmikuussa. Kiinteistöverosta on kuitenkin jätetty oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle yhdessä kiinteistöveron saajan eli kaupungin kanssa. Verohallinnon päätökseen, jonka mukaan osuuskunta ei olisi yleishyödyllinen yhteisö, on haettu muutosta.
Mitä jäi viivan alle yleisesti ottaen? Kannattiko vaivannäkö?
IK: Kampuksen ensimmäinen vuosi oli kyllä menestys koronasta huolimatta. Se osoitti, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta. Kampus on käsittääksemme tuonut paljon hyvää Orivedelle taloudellisesti, henkisesti ja myös kunnan imagon kannalta.
KAMPUKSEN TAPAHTUMIA VUONNA 2021
Kesäkurssit: Suvun tarinat talteen, Valokuva omakustannekirjassa, Maisemamaalaus, Lyriikkakurssi, Luovan kirjoittamisen kurssi. Ilmoittautuminen kursseille on käynnissä nettisivuilla www.orivedenkampus.fi
Huhtikuussa järjestetään useita taidenäyttelyitä.
Ensimmäiset taiteilijat asuvat juuri avatussa taiteilijaresidenssissä.
On ideoitu Sarjakuvapäiviä, Filosofiapäiviä, yhteiskunnallisia seminaareja, selkokielen koulutusta ym.
Kesäksi toivotaan myös monenlaisia avoimia kulttuuri- ja musiikkitapahtumia
Kaikkien toteutukset koronatilanteen mukaisesti.
LISÄTIEDOT:
Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puh.johtaja Ilpo Kolari p. 0400 412 264
Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden toimitusjohtaja Reijo Kahelin p. 0500 773 015
Oriveden Aluelämpö ja Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka sisältää myös markkinointia.
Oriveden aluelämpö aloitti yhteistyön Kampuksen kanssa 2021. Kuvassa Osuuskunta Pro Oriveden hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari (vas.) ja toimitusjohtaja Reijo Kahelin (oik.).
”Sopimus helpottaa osaltaan tulevien tapahtumien järjestämistä Kampuksella. Olemme muutenkin tyytyväisiä yhteistyöhön Aluelämmön kanssa. Olemme heille aika merkittävä asiakas,” toteaa Kampusta hallinnoivan Kulttuuriosuuskunnan puheenjohtaja Ilpo Kolari.
Ensimmäisen toimintavuotensa aikana osuuskunta sai suoraa tukea Suomen Kulttuurirahastolta ja Pirkanmaan rahastolta. Useat yksityishenkilöt ovat myös tukeneet osuuskuntaa ostamalla tukiosuuksia. Toiminnan vasta käynnistyttyä ja koronasta huolimatta osuuskuntaan on jo liittynyt yli 130 jäsentä.
Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi valmistautuu Kampuksen tulevaan vuoteen positiivisella otteella. Kevään ja kesän kurssit ja tapahtumat ovat nyt suunnitteilla osuuskuntakokouksen syksyllä hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan.
Koronan mukanaan tuomat rajoitukset tuovat kuitenkin suunnitteluun vaikeuksia ja epävarmuustekijöitä. ”Onneksi tiloja on varsin hyvin saatu vuokrattua pitkäaikaisilla sopimuksilla,” kiittelee Kolari.
The Voice of Villasukka -konsertissa esiintyy The Voice of Finlandista tuttuja laulajia. HUOM: Konsertin piti olla lauantaina 28.11. klo 12.00 Klemetti-salissa, mutta se siirretään koronan kannalta rauhallisempaan ajankohtaan.
Mukana ovat Sanna Solanterä, Emilia Virlander, Matias Nissinen, Juffi Seponpoika, Etni Khan, Jessica Tünn, Matilda Koistinaho ja Noora Karppanen sekä muusikot Azra Topcu, Johanna Repo ja Erik Valkama.
Veikkauksen X-lehden uusin juttu ”Oman kylän voimin” kertoo lentopallon historiasta ja erityisesti nykyajasta Orivedellä. Juttu kommentoi kylän näkymiä muutenkin värikkäästi.
Kampusta esitellään jutussa Oriveden lukion lentopallolinjalaisten asuin- ja treenipaikkana. Kuvissa Reijo Kahelin, Ilpo Kolari ja Harri Raitala pystyttävät Klemetti-saliin lentopalloverkkoa.
Lehden mukaan opiskelu oli Oriveden Opistolla aiemmin toisenmoista:
”Enää eivät pulputa batiikkipaitaisten kirjoittajanalkujen kiljutiinut Oriveden opiston soluhuoneissa, eikä opiston Klemetti-sali täyty keskiviikkoiltaisin The Doorsin tahtiin riehuvista monitaiteellisen linjan opiskelijoista. Nyt kympin päättötodistuskeskiarvoa tavoittelevat lentopalloilijat keittelevät opistokampuksen asuntolassa kaikessa hiljaisuudessa täysjyväriisiä ja parsakaalia harjoitusten välissä samalla, kun pänttäävät kemian kokeisiin.”
Jutun on kirjoittanut Hippo Taatila ja valokuvat on ottanut Miikka Pirinen.
Ukraina-tukikonsertti 20.3. tuotti 2441 euroa, ja rahat on lahjoitettu Unicefille. Summa koostuu pääsylippujen, kahviotuotteiden ja villasukkien myynnistä. Lämmin kiitos muusikoille, järjestäjille, talkoolaisille, villasukkien lahjoittajille sekä yleisölle osallistumisesta tärkeään asiaan!
