Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särössä on muistetaan äskettäedesmennyttä Oriveden Opiston kirjoittamisen koulutusalajohtaja Reijo Virtasta. Päätoimittaja Mark Mallon kirjoittaa lämpimiä sanoja. Samalla hän toivoo jatkoa Oriveden toimintaan.
Samassa lehdessä on myös taiteilijaprofessori Risto Ahdin tekemä muistokirjoitus Reijosta. Risto Ahti on ensi kesänäkin tulossa Kampukselle opettamaan luovaa kirjoittamista.
Kulttuuriosuuskunta muistaa lämmöllä Reijoa ja kiittää kaikesta siitä yleisölle näkymättömästä työstä, jonka hän sairautensakin aikana ehti osuuskunnan ja Kampuksen hyväksi tehdä.
Tässä lainaus Särön pääkirjoituksesta:
”Lokakuussa istuin Virossa bussissa matkalla kotiin Saksaan, ja torkahdin hetkeksi. Havahduin kuvitelmaan, että olin huoneessa, jonka ikkuna oli auki, ja ystäväni, Oriveden Opiston kirjoittajakoulutuksen vetäjä Reijo Virtanen, ilmestyi lähelleni ja kuiskasi jotain. Seuraavana päivänä hän kuoli Tampereella pitkäaikaisen sairauden päätteeksi. Unohdin sanat, jotka hän sanoi, mutta tunnelma jäi. Läsnäolo, huone jossain toisaalla. Hyvä tunne.
Ilman Oriveden Opistoa ei olisi minua kirjoittamassa tätä, koska Opisto avasi aikoinaan tieni kirjoittamiseen, ja ilman Reijo Virtasta tuskin olisi Säröä. Kirjojen ja kirjoittamisen lisäksi organisaatiot, eli yhteiseen tuleen puhaltavat ihmiset, olivat hänen sydäntään lähellä. Reijon ulkomaiset kirjoittajakoulutuskollegat kutsuivat häntä El Buenoksi.”
”Oriveden opistorakennuksen miltei tyhjät tilat huhuilevat kirjoittajakoulutuksen järjestäjien perään. Kansainvälisen kirjoittajakoulutuksen verkoston Suomen osasto kaipaa intohimoista jatkajaa Reijon tilalle. Kirjoittajakoulutusta on Suomessa tänä päivänä kiitettävästi tarjolla, mutta erikoistuminen kansainvälisyyteen voisi olla avain Oriveden uudelle elämälle.
Globaalin eristäytymispolitiikan aikana on hyvä kohdata yhteisellä saarekkeella, katsoa tulevaisuuteenkin.”
Kategoria: Uutiset
Lapsia elokuvaan
Tampereen ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijat valmistelevat lyhytelokuvaa. Se kuvataan mahdollisesti Oriveden Kampuksella. Elokuvaan haetaan 8-11 -vuotiaita Jereä, Jannea ja Santeria päärooleihin (puherooleja), 20-25 -vuotiasta valmentajaa (puherooli) sekä kolmea 8-11 -vuotiasta avustajaa (myös puherooli).
Oheisena on näyttelijähausta lisää tietoa. Sitä saa myös osoitteesta fiktioprojekti.HDMI@gmail.com. Haku on kiireinen. Hakemukset 8.2. mennessä.
Oriveden Aluelämpö yhteistyöhön Kampuksen kanssa
Oriveden Aluelämpö ja Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka sisältää myös markkinointia.
”Sopimus helpottaa osaltaan tulevien tapahtumien järjestämistä Kampuksella. Olemme muutenkin tyytyväisiä yhteistyöhön Aluelämmön kanssa. Olemme heille aika merkittävä asiakas,” toteaa Kampusta hallinnoivan Kulttuuriosuuskunnan puheenjohtaja Ilpo Kolari.
Ensimmäisen toimintavuotensa aikana osuuskunta sai suoraa tukea Suomen Kulttuurirahastolta ja Pirkanmaan rahastolta. Useat yksityishenkilöt ovat myös tukeneet osuuskuntaa ostamalla tukiosuuksia. Toiminnan vasta käynnistyttyä ja koronasta huolimatta osuuskuntaan on jo liittynyt yli 130 jäsentä.
Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi valmistautuu Kampuksen tulevaan vuoteen positiivisella otteella. Kevään ja kesän kurssit ja tapahtumat ovat nyt suunnitteilla osuuskuntakokouksen syksyllä hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan.
Koronan mukanaan tuomat rajoitukset tuovat kuitenkin suunnitteluun vaikeuksia ja epävarmuustekijöitä. ”Onneksi tiloja on varsin hyvin saatu vuokrattua pitkäaikaisilla sopimuksilla,” kiittelee Kolari.
Arto Mustajoki tuo koulutusosaamista Kampukselle
Juupajoella asuva emeritusprofessori Arto Mustajoki on tullut mukaan Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallitukseen. Hänellä on vahvaa koulutusosaamista ja yhteyksiä monenlaisiin koulutusalan ja muihin yhteisöihin.
”Suostuin hallituksen jäseneksi, koska sen toiminta auttaa pitämään Orivettä ja koko seutukuntaa elinvoimaisena. Vaikka olenkin seurannut sivusta osuuskunnan toimintaa, oli yllätys sen toiminnan laajuus jo ensimmäisenä vuotena. Koronan aiheuttamista rajoituksista huolimatta talous on vakaalla pohjalla kiitos laajan talkootoiminnan ja vuokralaisten suuren määrän”, toteaa Arto Mustajoki.
Mustajoki on akateemisen maailman moniottelija, jolla on laajaa kokemusta opetuksen ja tutkimuksen ohella myös hallinnon eri tehtävistä sekä kotimaassa että ulkomailla. Tutuksi ovat tulleet niin Helsingin yliopiston, Suomen Akatemia kuin monien muidenkin tutkimusalan toimijoiden johtotehtävät.
Aktiivisena kirjoittajana Mustajoki on aina pyrkinyt tekstin selkeyteen ja luettavuuteen. Hän on osallistunut myös selkokielen kehittämiseen Suomessa. Tavoitteena on järjestää selkokieleen liittyviä kursseja Oriveden Kampuksella. Selkokieltä tarvitaan kaikenlaisessa tiedottamisessa – tavoitteenahan on että ihmiset ymmärtäisivät heille suunnatut viestit.
Kulttuuriosuuskunnan hallituksessa jatkavat alusta lähtien mukana olleet Ilpo Kolari puheenjohtajana sekä Esko Hilska, Elina Rydman ja Reijo Kahelin jäseninä. Kokouksiin osallistuvana varajäsenenä on Jyrki Kallio. Kahelin on myös osuuskunnan toimitusjohtaja. Kaikkiin heihin voi ottaa yhteyttä, kun kehittämisideoita pukkaa. Käytännön asioissa kannattaa kääntyä suoraan toimitusjohtajan puoleen.
Kampuksen toiminta jatkuu ensi vuonnakin
KULTTUURIOSUUSKUNTA PRO ORIVESI
TOIMINTASUUNNITELMA 2021
Osuuskunta perustettiin 30.9.2019. Se merkittiin kaupparekisteriin 6.11.2019. Osuuskunta osti Ahlmanin koulun säätiöltä maineikkaan Oriveden Opiston entiset tilat 21.11.2019 tehdyllä kauppakirjalla.
Osuuskunnan tavoitteena on luoda Oriveden Kampuksesta vireä sivistys-, kansalais- ja kulttuuritoiminnan keskus, joka tuo yhteen tutkijoiden, kansalaistoimijoiden, hallinnon ja politiikankin toimijoita, ja siten tuo kansalaisten saataville niin asiantuntijatietoa kuin erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiäkin. Oriveden palauttaminen maamme vapaan sivistystyön alalla kirjallisuuden/sanataiteen ja niiden opetuksen keskukseksi on paikallaan siksikin, ettei vastaavaa opetusta ole muualla tarjolla.
Oriveden Kampus sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Paikallisjuna-asemalle ja linja-autoasemalle on matkaa muutama sata metriä. Kaukojunien asema on muutaman kilometrin päässä ja useilta junavuoroilta on kaupungin toteuttama Nopa-bussiyhteys tai Nyssykkä-yhteys keskustaan.
Kirjallisuus
Oriveden Opisto oli vuosikymmenet merkittävä sanataiteen ja kirjoittamisen koulutuspaikka. Osuuskunta haluaa vaalia tätä perinnettä. Samaan tapaan kuin Sodankylän elokuvajuhlat ovat tulleet alansa merkkitapaukseksi on Oriveden Kampuksella tavoitteena pitkällä tähtäimellä muodostua vastaavanlaiseksi kirjallisuuden tapahtumapaikaksi. Ensimmäiset askeleet tähän ovat vuoden 2021 aikana seuraavat tapahtumasisällöt:
Seminaari maaseudun kirjallisuudesta ja kirjallisuuden maaseudusta
Tavoitteena on yhdessä alan tutkijoiden, kirjailijoiden ja yleisön kanssa pohtia, miten maaseutua on suomalaisessa kirjallisuudessa eri aikoina käsitelty, miten maaseutu-käsite on muuttunut ja mitkä sisäiset tai ulkoiset tekijät muutokseen ovat vaikuttaneet.
Kirjailijapäivät
Osuuskunta aloittaa useiden kirjailijoiden toivomien Oriveden kirjailijapäivien järjestämisen. Ammattikirjailijoille tarjotaan mahdollisuus keskustella keskenään ryhmissä rauhallisissa puisto-oloissa Kampuksen puistossa. Ensimmäisenä vuonna todennäköisesti tyydytään pitkän viikonlopun mittaiseen tapahtumaan, mutta jatkossa tavoitteena on järjestää Oriveden kirjailijaviikko. Yhteistyötä haetaan esimerkiksi Kirjailijaliiton kanssa.
Kirjahuone
Kampukselle järjestetään yleisölle avoin kirjakahvilan tyyppinen tapaamispaikka, jossa voi käydä lukemassa ja selailemassa kirjoja sekä keskustelemassa tuttujen ja tuntemattomien kanssa niin kirjoista kuin muistakin aiheista. Kirjahuoneeseen otetaan vastaan yleisöltä heidän poistamaansa kirjallisuutta, jotta se ei päädy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Kirjahuoneesta muodostetaan vähitellen orivesiläisten olohuone.
Kirjailijatapaamiset
Pitkin vuotta järjestetään yhdessä kaupunginkirjaston, kirjoittajalukion ja muiden yhteisöjen kanssa kirjailijatapaamisia niin Kampuksen kirjahuoneessa kuin esimerkiksi kirjastossa. Ainakin yksi kirjailijatapaamisista kohdennetaan esikoiskirjailijoille ja tapahtumavuonna julkaistujen kirjojen tekijöille. Näin palataan osittain Oriveden Opiston aikanaan järjestämien uuden kirjan päivien perinteeseen. Yleisölle luodaan mahdollisuus tutustua uuteen suomalaiseen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin. Kokonaisuudessaan kirjojen lukemista ja lukemisen ymmärtämistä halutaan laajentaa.
Kirjailijoiden rekrytointitapahtuma
Pöytälaatikkokirjailijoille ja julkaisijaa hakeville kirjoittajille pyritään järjestämään rekrytointitapahtuma, jossa kustantajille tarjotaan mahdollisuus esitellä toimintaansa ja samalla hakea talliinsa uusia kirjailijoita. Tapahtuman järjestäminen on idea-asteella ja edellyttää useiden kustantajien osallistumista.
Kirjallisuuskurssit
Osuuskunta järjestää jatkossakin jo kesällä 2020 lyhyellä valmisteluajalla ja koronan oloissa hyvin onnistuneet luovan kirjoittamisen kurssin ja tarinan kerronnan kurssin (suvun tarinat talteen) sekä muita kirjallisuuskursseja. Kurssien teemoja pyritään voimavarojen salliessa laajentamaan asiakirjoittamiseen ja dokumentointiin. Kurssien opettajiksi on jo rekrytoitu muutamia alansa korkeatasoisia taiteilijoita ja koulutusosaajia, mm. taiteilijaprofessori Risto Ahti ja Virpi Kaartinen. Muita mahdollisia kouluttajia, esimerkiksi Raija Paananen, haetaan kurssien vetäjiksi ja samalla mahdollistetaan kirjoittamisen opettajien järjestämien omien kurssien toteuttaminen.
Kuvataide
Vaihtuvat näyttelyt
Kampuksella toteutetaan vaihtuvia kuvataiteen näyttelyjä. Näyttelytiloina ovat entiset kuvataiteen opetustilat (Akvaario) päärakennuksen A-siiven pohjakerroksessa ja Ravintola Wanhan Opiston aula. Näyttelytiloja vuokrataan niin yksittäisille toimijoille kuin alan yrityksillekin.
Pysyvä näyttely
Osuuskunnalla on valmius toteuttaa kansanopistotoimintaa esittelevä pysyvä näyttelykokonaisuus, joka erityisen hyvin soveltuu juuri Oriveden Opiston entisiin tiloihin. Asiasta neuvotellaan Kansanopistoyhdistyksen kanssa. Mikäli valtakunnallista halukkuutta ilmenee, voidaan näyttelykokonaisuus laajentaa koskemaan koko vapaata sivistystyötä, jolloin myös Kansalaisopistojen liitto kytkeytyisi mukaan.
Kuvataiteen kurssit
Kesälle 2020 suunnitellut temperamaalaus- ja luonnoskirjakurssi eivät lyhyen valmistelu- ja markkinointiajan sekä koronan oloissa onnistuneet. Niihin suunniteltu ohjelma on kuitenkin käytettävissä vuoden 2021 kurssien järjestämiseen.
Kuvataide sisältää myös valokuvataiteen, jonka kurssitoiminta käynnistetään vuonna 2021. Alustavasti yhden kurssin opettajuudesta on sovittu kansainvälisesti palkitun USA:ssa asuvan Markku Lähdesmäen kanssa. Timo Suvannon valokuvauskurssi on alustavasti sovittu järjestettäväksi 29.6.–1.7.2021.
Puupäät Orivedellä
Yhdessä muiden toimijoiden, mm. Oriveden kaupunki, kanssa selvitetään mahdollisuuksia perustaa sarjakuvista ja niiden tekemisestä kertova museotyyppinen kokonaisuus. Tähän on hyvänä perustana esimerkiksi se, että Oriveden seudulta on kolme Puupää-hatulla palkittua sarjakuvan tekijää ja Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvan esikuvana on paljolti pidetty juuri Orivettä.
Näyttämötaide
Teatterikurssi
Pelkästään Orivedellä toimii viisi harrastajateatteriryhmää. Omien tuotantojensa ohella ja tueksi ne kaipaavat tiivistä teatterialan koulutusta. Osuuskunta järjestääkin vuonna 2021 teatterikurssin. Tavoitteena on, että sen pohjalta tulevina vuosina voidaan toteuttaa erityinen lähiseudun harrastajateattereiden laajempi koulutus- ja esiintymistapahtuma.
Kansantanssi
Finlands svenska folkdansring on järjestämässä kaksi kansantanssikurssia. Näiden ja muiden kurssien yhteyteen järjestetään kurssin vetäjien kanssa sovitusti myös yleisölle avoimia kulttuuritilaisuuksia.
Musiikki
Osuuskunta ei itse järjestä musiikkikursseja, mutta mahdollistaa Kampuksen tilojen käytön musiikin kurssitoimintaan. Alustavasti on sovittu mm. Mieskuoroliiton, Klemettiopiston naiskuoron ja Mutes ry:n järjestämistä kursseista.
Klemetti-salissa ja Kampuksen puistossa järjestetään useita konsertteja ja muita musiikkitilaisuuksia. Yhteislaulutilaisuuksia ja pieniä musiikkitapahtumia järjestetään Suvanto-salissa.
Yhteiskunnalliset keskustelut
Aluekehityskeskusteluja
Tällä toimintakaudella osuuskunta järjestää yksin tai mahdollisesti yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa alueellista kehitystä tarkastelevia seminaareja. Keskittymiskehitys on Suomessa kuten muuallakin ollut viime vuosina erittäin voimakasta, ja sen tuntevat nahoissaan sekä kehityksen voittajat että häviäjät. Yhteiskunnallisessa keskustelussa aihe on kuitenkin suurelta osin sivuutettu, ja siihen suhtaudutaan luonnonvoimaisena ja väistämättömänä. Korona-kausi on nostanut esiin monia kehityspiirteitä, joiden suhteen aluekehitystendenssejä on hyvä punnita uudestaan.
Tilaisuuksien tavoitteena on laajentaa paikallistasoisen kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia myös muille kuin kohtuullisen pienille puolueaktiivien joukoille tai kansalaisjärjestöjen jäsenille. Niiden kautta haetaan myös keinoja kansallisen ja eurooppalaisenkin demokratiavajeen pienentämiseen. Kansalaisia pyritään tuomaan aktiiviseen keskusteluun passiivisen median seuraajan roolin sijaan.
Tarkoituksena on tuoda yhteen alan tutkijoita, ajatuspajojen edustajia ja viranomaisia, ja siten luoda areena avoimelle ja pohtivalle keskustelulle, jossa tietoon perustuva ajatustenvaihto avautuu laajaan kansalaiskeskusteluun. Alan tutkijoiden, ajatuspajojen edustajien, viranomaisten ja yleisön kesken käytävissä keskusteluissa hahmotetaan uudenlaista kehitystietä Suomelle.
Naiset yhteiskunnallisina toimijoina
Yhteiskunnallista keskustelua alan tutkijoiden ja yleisön kesken käydään myös kesällä 2021 järjestettävässä seminaarissa, jonka työnimenä on ’Miina Sillanpäästä Sanna Mariniin – vahvat naiset yhteiskunnan huipulla’. Suomi on etenkin tällä hallituskaudella niittänyt mainetta naisystävällisen politiikan imagollaan. Näkyykö naisystävällisyys myös politiikan sisällöissä, ja mitä merkitsisi politiikkatoimien sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolet huomioonottava budjetointi Ja mitä on se kuuluisa intersektionaalisuus? Seminaarin järjestelyihin haetaan yhteistyökumppaneita.
Kansalaisyhteiskunnan tila ja toimintakyky koronan jälkeen
Kampus on erinomainen esimerkki vapaan kansalaistoiminnan mahdollisuuksista ja potentiaalista, mutta koronan talousvaikutukset ja veikkausvoittovarojen pienentyminen ovat iskeneet kovina siihen taloudelliseen tukeen, jonka varassa moni yhdistys ja osuuskunta toimintaansa pyörittää. Kansalaisyhteiskunta on kuitenkin usein se taho, jonka varassa palveluntarjonta toimii tai vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ylläpidetään. Kampus järjestää päivän seminaarin, jossa otetaan pulssia kansalaisyhteiskunnan tilasta, toimintamahdollisuuksista ja tulevaisuuden visioista. Tilaisuuteen kutsutaan kansalaisyhteiskunnan tutkijoita ja toimijoita. Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukuntaa ja muita mahdollisia tahoja kutsutaan tähän yhteistyöhön.
Filosofiapäivät
Oriveden filosofiapäivillä kesällä 2021 käydään sekä filosofien keskinäistä tieteellistä keskustelua että popularisoidaan filosofiaa toimimalla puistofilosofian tapaan. Tapahtuman järjestämiseksi pyritään jatkamaan yhteistyötä Kriittisen korkeakoulun kanssa. Filosofi, kirjailija Eero Ojanen on mukana tapahtumaa valmistelevassa ja toteuttavassa työryhmässä.
Muu toiminta
Kirjakahvila
Kirjakahvilan yhteyteen perustetaan matalan kynnyksen päiväkeskus erityisesti ikääntyneiden yksinäisyydestä aiheutuvien ongelmien vähentämiseen. Se toimii yhteistyössä myös Kampuksella olevien A-killan sekä kaupungin nuorisopalvelujen, etsivän nuorisotyön ja nuorten starttivalmennuksen yksiköiden kanssa.
Kulttuuritapahtumien fasilitointi
Kampuksen Klemetti-salissa on 250-paikkainen nouseva katsomo, jonka lisäksi tilaan on järjestettävissä istuimia niin, että yhteensä 400 katsomopaikkaa on käytettävissä. 3,5 hehtaarin puisto mahdollistaa suurempienkin konsertti- ja kulttuuritapahtumien järjestämisen. Puistossa on myös pieni lampi, jossa tarinan mukaan Oriveden Opiston henki asuu.
Suurten kultturitapahtumien järjestämiseksi osuuskunta ensisijaisesti markkinoi ja vuokraa tilojaan ohjelmatoimistoille ja muille tapahtumajärjestäjille. Se voi myös järjestää tapahtumia yhdessä niiden kanssa. Tavoitteena on laajentaa paikkakunnan ja lähiseudun tapahtumatuotantoa niin, että entistä useammalla henkilöllä, erityisesti ikääntyneellä väestöllä olisi mahdollisuus nauttia kulttuurista tarvitsematta matkustaa kauemmas.
Kesälle 2020 suunniteltu koko päivän mittainen musiikkitapahtuma – aamusta lapset, iltapäivällä varhaisnuoret ja illalla täysi-ikäiset – jää rahoituksen ja resurssien puutteen vuoksi sekä koronaepidemian johdosta toteutumatta.
Valtakunnallinen internaattipedagogiikan toteuttamispaikka
Tällä hetkellä on se tilanne, että lähes kaikki koulutustoimintaa järjestävät yhteisöt ovat luopuneet tai luopumassa internaateistaan pedagogisina ympäristöinä. Oriveden Kampus haluaa kuitenkin jatkaa yli satavuotiasta perinnettään kansallisena yhteisöpedagogisena kouluttajana.
Oriveden Kampuksesta kehitetään valtakunnallinen internaattipedagogiikan toteuttamispaikka. Se mahdollistaa taiteen ja tieteen eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin sisältyvien työpajajaksojen toteuttamisen perinteisessä kansanopistoympäristössä. Internaattipedagogisen oppimisympäristön päivittäminen ja kehittäminen on Kampuksen keskeinen ydintavoite.
Erilliset kulttuuritapahtumat
Kampuksella järjestettävien eri kulttuurialojen leirien ja kurssien yhteydessä tarjotaan osallistujille mahdollisuus järjestää yleisölle avoimia tilaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kuorojen konsertit, musiikkikurssien esitykset ja kansantanssijoiden näytökset. Näillä tilaisuuksilla tuotetaan paikalliselle väestölle lisää kulttuuritapahtumia.
Taiteilijaresidenssi
Kampuksen tilat mahdollistavat monipuolisen taiteilijaresidenssitoiminnan. Asumiseen on tarjolla edullisia opiskelijoiden asuinhuoneistoja. Kuvataiteen harjoittamiseen on käytettävissä aiemmat kuvataideopetuksen monipuoliset tilat. Musiikin harrastamista varten on Suvanto-rakennuksessa erillisiä äänieristettyjä tiloja sekä flyygeli ja useita pianoja. Kirjoittamista varten on järjestettävissä omat rauhalliset työhuoneet Kampuksen viidestä eri rakennuksesta. Sirkustaidetta voi harrastaa korkeissa huoneissa, vaikkakaan varsinaisia sirkusvälineitä ei ole käytettävissä.
Perinnepuutarhan idea
Toimintavuoden aikana selvitellään mahdollisuutta toteuttaa osuuskunnalle esitetty idea perinnepuutarhan perustamisesta Kampuksen puistoon. Osana tätä voisi olla aistipuutarha. Asiaa voisi viedä eteenpäin mahdollisesti perustettava perinnepuutarha-yhdistys esimerkkeinään vaikkapa Kangasniemi ja Sastamalan pappila.
Yhteyksien parantaminen
Tietoteknisten yhteyksiä ja laitteiden kehittämistä selvitellään toimintavuoden aikana. Tavoitteena on esimerkiksi mahdollisuus toteuttaa koulutus- ja muiden tilaisuuksien striimaaminen verkkoon. Tämä edellyttää merkittäviä laitehankintoja, mihin haetaan rahoitusta eri lähteistä.
Kiinteistökorjaukset
Kiinteistöjen korjaamisesta laaditaan konkreettinen eri vuosille ajoitettu korjaussuunnitelma. Mahdollisia työkohteita ovat päärakennuksen vesijohto- ja lämmitysverkoston vähittäinen uudistaminen. Lämmityksen kustannusten hillitsemiseksi ja samalla myös Kampuksen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienentämiseksi tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja.
Rahoituksen järjestäminen
Osuuskunta jatkaa Kampuksen tilojen vuokrausta yrityksille ja yhteisöille. Vuokratulot muodostavat merkittävän pohjan osuuskunnan taloudelle.
Osuuskunta hakee säätiöiltä ja muilta rahoituslähteiltä avustuksia erityisesti toiminnallisiin kohteisiin. Kiinteistöjen korjaamiseen haetaan rahoitusta investointeja toteuttavilta tahoilta.
Markkinoinnin tehostaminen
Sekä Kampuksen tilojen että tiloissa tapahtuvan toiminnan markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota toimintavuoden aikana. Tarve on hankkia lisää mm. koulutus- ja muiden tilaisuuksien järjestäjiä. Markkinoinnissa tehdään yhteistyötä Ravintola Wanhan Opiston ja Hotelli Sointulan sekä muiden paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Markkinoinnissa käytetään eri toimintamuotoja ja välineitä. Yksi markkinointitapa on vuonna 2020 yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa tehdyt lyhyet videot.
Muut tapahtumat
Vuodelle 2020 suunniteltu Villasukkarakkautta-tapahtuma pyritään toteuttamaan helmikuussa (alustava ajankohta 6.–7.2.2021). Samoin siirtynyt hapanjuurileivonnan koulutustapahtuma varaudutaan järjestämään kevätkaudella. Sadonkorjuujuhla, erilaiset myyntitapahtumat ja kirpputorit tullaan järjestämään myös vuonna 2021. Kirjoittajalukion toteuttaminen kesällä selvitetään yhdessä Suomen Kesälukioseuran ja Oriveden kirjoittajalukion kanssa.
Loppuhuomautus
Vuoden 2021 toiminnassa otetaan huomioon koronaepidemian mahdollinen jatkuminen ja sen tuomat rajoitteet. Edellä olevien toimintojen ohella osuuskunta voi tilanteesta ja yleisön pyynnöstä järjestää myös muuta toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi yleiset tanssit Klemetissä.
Rosa Liksomin taiteilijatapaaminen siirretty
Koronan uusi aalto pyyhkäisi ensi vuoteen myös 2.12. pidettäväksi suunnitellun Rosa Liksomin taiteilijatapahtuman.
Voice of Villasukka -konsertti siirretty!
The Voice of Villasukka -konsertissa esiintyy The Voice of Finlandista tuttuja laulajia. HUOM: Konsertin piti olla lauantaina 28.11. klo 12.00 Klemetti-salissa, mutta se siirretään koronan kannalta rauhallisempaan ajankohtaan.
Mukana ovat Sanna Solanterä, Emilia Virlander, Matias Nissinen, Juffi Seponpoika, Etni Khan, Jessica Tünn, Matilda Koistinaho ja Noora Karppanen sekä muusikot Azra Topcu, Johanna Repo ja Erik Valkama.
Konsertin järjestää Oriveden kaupunki.
X-lehti tarinoi lentopallosta – Kampus mainittu
Veikkauksen X-lehden uusin juttu ”Oman kylän voimin” kertoo lentopallon historiasta ja erityisesti nykyajasta Orivedellä. Juttu kommentoi kylän näkymiä muutenkin värikkäästi.
Kampusta esitellään jutussa Oriveden lukion lentopallolinjalaisten asuin- ja treenipaikkana. Kuvissa Reijo Kahelin, Ilpo Kolari ja Harri Raitala pystyttävät Klemetti-saliin lentopalloverkkoa.
Lehden mukaan opiskelu oli Oriveden Opistolla aiemmin toisenmoista:
”Enää eivät pulputa batiikkipaitaisten kirjoittajanalkujen kiljutiinut Oriveden opiston soluhuoneissa, eikä opiston Klemetti-sali täyty keskiviikkoiltaisin The Doorsin tahtiin riehuvista monitaiteellisen linjan opiskelijoista. Nyt kympin päättötodistuskeskiarvoa tavoittelevat lentopalloilijat keittelevät opistokampuksen asuntolassa kaikessa hiljaisuudessa täysjyväriisiä ja parsakaalia harjoitusten välissä samalla, kun pänttäävät kemian kokeisiin.”
Jutun on kirjoittanut Hippo Taatila ja valokuvat on ottanut Miikka Pirinen.
Hauska juttu löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Mestareiden taidetta Orivedellä
(Juttu on julkaistu aiemmin Oriveden Sanomissa 11.11.2020)
Aitoja suurten mestarien Francisco Goyan ja Hugo Simbergin tauluja lainattiin Orivedelle Ateneumin Näyttely- ja tiedotusosastolta. Simbergin akvarelleja oli kesällä 1970 esillä Ravintola Kievarin kellarikrouvissa, Goyan alkuperäisgrafiikkaa Opiston suuressa luentosalissa – ovet ja ikkunat auki yötä päivää. Auvisen vintille raahattiin julmetun painava pronssiveistos.
Nämäkin kuultiin taiteilija Elsa Ytin muistellessa aikaansa Oriveden Opiston kuvataideopettajana ja avatessa Kampuksella taidenäyttelyn ”Oriveden Opistolta jälkeen jääneet taideteokset”. Näyttely on auki toistaiseksi ravintola Wanhan Opiston aulassa.
Elsa Ytti tuli Oriveden Opistoon kuvataiteiden opettajaksi vuonna 1970. Hän opetti täällä 10 vuotta, minkä jälkeen siirtyi Taideteollisen korkeakoulun aikuiskasvatuksen lehtoriksi Helsinkiin.
– Nautin opetuksen ja taiteenteon vapaudesta, ja Opisto oli minulle paras mahdollinen ensimmäinen työpaikka. 1970-luku oli hienoa yhteisöllisyyden aikaa, erilaista kuin yksilökeskeinen nykyaika. Nykyisin kaikkien täytyy pyrkiä huippuyksiköiksi ja huippuyksilöiksi, kritisoi Ytti lempeästi.
Nyt Elsa Ytin toi Orivedelle Kampuksen 1-vuotissyntymäpäiväjuhla, jota vietettiin Kampusta hallinnoivan Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden rekisteröintipäivänä 6.11. Ytti selosti juhlayleisölle taulujen taustoja. Taulut oli koonnut näyttelyksi Pertti Lattunen Ylä-Hämeen taiteilijaseurasta.
Oriveden Opiston rehtorina toiminut Ilkka Hjerppe kertoi Opiston omistaneen mittavan taidekokoelman, josta Kansanvalistusseura vei Opiston myydessään suuren osan ja osa meni Ahlmanin opistolle. Joitain Hjerppe haki takaisin, esimerkiksi Heikki Klemetin maalauksen Klemetti-salin seinälle.
Elsa Ytti tunnisti näyttelystä maineikkaiden suomalaistaiteilijoiden teoksia: Väinö Kunnaksen, Jukka Mäkelän ja Onni Ojan maalauksia, Kalle Carlstedtin, Antti Ukkosen, Tapani Mikkosen ja Lars Holmströmin grafiikkaa sekä harvinaisen kivipiirroksen Tuulikki Pietilältä.
Merkittävien opettajien menestyneiden oppilaiden töistä esillä on Kirsi Neuvosen henkilösommitelma, opettajana Leena Luostarinen, ja jämsäläisen Erkki Hirvelän ohjauksessa tehty Tuomo Saalin asetelmamaalaus. Mielenkiintoisia olivat myös Jalmari Terhon interiööri sekä 1950-luvulla tehdyt serigrafiat, ehkä ensimmäisiä laatuaan.
Osa taidegrafiikasta Opisto hankki liittymällä Suomen taidegraafikoiden kannatusjäseneksi. Vuosittainen taidegrafiikan salkku sisälsi kolmen taiteilijan teokset. Näistä suurin osa näyttää päätyneen muiden instituutioiden haltuun.
Ytti lupasi lahjoittaa Kampukselle grafiikkaansa myyntiin sillä ehdolla, että tuloilla kehystetään uudestaan osa vanhoista, hieman kärsineistä teoksista. Uudelleen kehystettäessä teoksista saadaan lisätietoa: varmistuu tekotapa, käytetyt materiaalit auttavat teoksen ajoittamisessa, löytyy ehkä signeerauskin.
Teksti: Auli Kilpeläinen
Sadonkorjuujuhla kuvina
Oriveden Kampuksen puiston puoli, vanha kuvataidetila ja Klemetin kahvio täyttyivät aurinkoisena syyspäivänä 19.9. iloisesta sadonkorjuu- ja kirpputorimeiningistä. Kuvat otti Jari Peltonen.
