Uutiset

ILMAJOKI VUONNA 2030

Tämä Arto Mustajoen kirjoitus on julkaistu Ilmajoki-lehdessä 8.9.2016. Sitä voisi pohtia kysymyksellä, voisiko tälläistä tapahtua Orivedellä.

Ilmajoen keskusta näyttää vuonna 2030 kovin erilaiselta kuin nyt. Suurin ero on läheiselle pelolle rakennettu valtava toimintakeskus, joka nimikilpailun jälkeen ristittiin Valoboxiksi. Se ei ole valtavankokoinen tavaratalo, vaan vapaa-ajankeskus, hengailupaikka, oleskelumesta ja singahtelevien ajatusten agora. Idea hankkeeseen syntyi 2022 kaupunginjohtaja Pirjo Yli-Krekolan järjestämässä ideariihessä, johon oli koottu kolme alle kaksikymppistä nuorta, kolme keski-ikäistä työssä käyvää ja kolme eläkeläistä joita kutsuttiin kalkkiksiksi vaikka he esittivät ryhmässä kaikkein radikaaleimmat ehdotukset. Ryhmä suljettiin päiväksi huoneeseen, johon oli varattu syötävää, juotavaa ja sähköinen fläppitaulu muistiinpanoja varten.

Kukaan ei aluksi uskonut ideaan toimintakeskuksesta. Mutta vähitellen yhä useampi alkoi ajatella Why not. Ja kun ensimmäinen uskalsi kannattaa asiaa ääneen, ehdotus sai nopeasti puolelleen lähes kaikki. Oli kylläkin vaarana, että hanketta hypetetään jonkin aikaa, mutta sitten into laantuu ja koko idea lyssähtää siihen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ehdotusta ruvettiin lihavoittamaan uusilla ideoilla, samalla haluttiin rajata marketit ja muut kaupat pois. Ei siis mikään vanhanaikainen Ideapark, jossa ihmiset käyvät tuhlailemassa rahojaan, vaan ideapark jossa ihmisten kohtaamisesta syntyy mielihyvää ja uusia ajatuksia.

Yksi ajatuksen innoittaja oli kunnanjohtajan idearyhmässä syntynyt oivallus: ihmiset ovat kyllästyneet näpräämään älypuhelimiaan. Se oli hetken kivaa, mutta sitten virtuaalitodellisuus alkoi tympiä. Elämä oli näennäisesti kiihkeää ja vempaimien avulla saattoi olla mukana kaikessa mahdollisessa. Jotain kuitenkin puuttui. Eri ihmiset huomasivat tämän eri tahtia, mutta entistä useampi osasi pukea sanoiksi sen, mikä puuttui: ihmisten kohtaaminen.

Jo ensimmäisissä suunnitelmissa toimintakeskukseen sijoitettiin kirjasto, uima-allas ja ideatila. Sittemmin ideatiloja on perustettu useita. Joissakin huoneissa on vain nojatuoleja, joissakin korkeita pöytiä mutta ei tuoleja. Nojatuolilla varustetuissa tiloissa on hämyvalaistus. Ihmisillä on sylissään laitteet, joiden avulla ideat saadaan näkyviin seinille. Ideatilassa kokoontuu myös ”ompelukerho” vaikka sellaista nimeä sillä ei enää ole. Se on ’tyttöjen treffit’; syleissä ei ole kannettavaa laitetta vaan kutimet. Tosin joillakin on uusi kutomislaite, jota ohjataan näyttöpäätteen avulla. Vanhaa on kuitenkin se, että kudelmat eivät vie kaikkea huomiota vaan stimuloivat ajatusten lentoa. Jos idearyhmissä parannetaan maailmaa, tyttöjen treffeillä parannetaan ihmisten elämää, useimmiten muiden kuin omaa.

Kirjastossa on joka viikko kaksi esitystä. Toisessa käsitellään yleisön toivomaa teemaa, toisessa joku ilmajokinen kertoo matkastaan jonnekin. Joka toinen kerta kielenä on englanti, koska ulkomaalaisia asuu Ilmajoella niin paljon. Kirjaston yhteydessä on pelisali, jossa järjestetään eri virtuaalipeleissä joka päivä Ilmajoen Mestaruuskilpailuja. Niissä on osanottomaksuna yksi markka (Suomi siirtyi markkaan takaisin vuonna 2025 jolloin Euroopan rahaliitto purettiin kun Kreikan veloista ei päästy muuten eroon.) Palkintona on Ilmajoki-patukka, joita kunta on teettänyt 100 000 kpl. Se maistuu erityisen hyvältä voiton jälkeen. Patukan yhtenä ainesosana on hyönteisiä, joita kasvatetaan isossa kasvattamossa Koskenkorvalla.

Kirjastossa toimii myös englanninkielinen Docventures-klubi. Docventures tuli Englannissa suosituksi kun BBC lähetti heidän ohjelmiaan vuonna 2025. Heidän rehvakas yhteiskuntakriittinen tyylinsä osui suoraan markkinatalouteen kyllästyneen britti-intelligentsijan sydämeen. Ilmajoen klubissa kokoontuu maailmanparantajia laidasta laitaan. Eniten on lukiolaisia, eläkeläisiä (siis yli 75-vuotiaita) sekä jäähdyttelijöitä, jotka ovat töissä puolipäiväisesti.

Suunnittelu eteni periaatteella ”ihmiset tarvitsevat sekä kehon että mielen virkistystä”. Keilahallista puhuttiin pitkään. Tuleeko siitä liikaa meteliä, viekö se liikaa tilaa, onko se ylipäätänsä hyvä syy tulla toimintakeskukseen? Toinen vastaava kiistakysymys koski itsepalvelupesulaa. Sitten joku keksi, että pesula sopii konseptiin mainiosti, koska se on jos mikään on kohtaamispaikka. Aluksi se aiheutti vähän höyryhaittoja, mutta ilmanvaihtoa parantamalla tilanne korjaantui.

Kahviloita on monenlaisia. Lattea ja cappuccinoa ei juurikaan niissä enää juoda. Nyt trendijuomana on marjakahvi, jota jotkut sanovat marjikseksi, jotkut taas kahvikseksi. Se on kahvista ja mansikasta tai mustikasta tehosekoitettu kylmä juoma. Voi olla että ensi vuonna juodaan jotakin ihan muuta.

Koska Ilmajoella tila ei maksa maltaita, toimintakeskuksessa on väljät ja ilmavat käytävät. Viherkasveja on paljon ja monenlaisia. Itse taloon ja sisustukseen on käytetty vain lasia ja suomalaista puuta. Erityistä huomiota on kiinnitetty valaistukseen. Sisällä on kirkas mutta ei räikeä valaistus. Ulkopäin rakennus näyttää valtavalta valolaatikolta. Siksi se näkyy kauaksi ja erottuu jopa lentokoneesta pimeällä. Kukaan Ilmajoella käyvä ei voi olla huomaamatta sitä.

Ulkomuoto ja yleinen vaikutelma talosta näkyivät nimiehdotuksissa: Laatikko, Lakeuden valo, Boxi, Valomesta, Valomerkki. Muitakin nimiä ehdotettiin: Monex, Ilmajoen sydän, Komia, Ilkan ihme, Large, Sinne, Sikamahee ja Vautsi. Eniten ääniä saivat Komia ja Valomesta. Komia-nimi oli kuitenkin jo monessa muussa käytössä. Valomesta puolestaan menetti kannatusta, kun kävi ilmi, että mesta-sana tulee venäjän kielestä. Valomerkistä todettiin, että se sopii paremmin ravintolan nimeksi. Niinpä päädyttiin Valoboxiin.

Valoboxin erikoisuus on Parittelukoppi, puheessa usein muodossa Korittelupappi – virallinen nimi on Paritila. Niitä on kaksi. Toisessa on kahdenistuttava sohva, toisessa kaksi nojatuolia, joissa joutuu istumaan nokikkain. Tilaa voi käyttää mihin vaan. Aluksi muut ihmiset seurasivat pareja, jotka menivät sisään, ja erityisesti sitä, kuinka punaposkisina sieltä tultiin ulos, kunnes pikku hiljaa tajuttiin, että poskien punotus voi johtua yhtä hyvin kiihkeästä sanasodasta kuin jostakin muusta. Kopeissa on pelastettu ja pilattu monia parisuhteita, tehty miljoonien kauppoja ja pussailtu kun muualla ei voi. Tilan saa lukkoon, mutta siellä on hätänappula.

Keskeisellä paikalla Valoboxia on Hyreparkki. Se on pieni koroke, johon saa mennä puhumaan siitä, mitä mielessä liikkuu. Aluksi jotkut hörhelöt varastivat koko shown. Sitten kehitettiin äänestysnapit: kun kymmenen kuulijaa painaa punaista nappia, esiintyjän on lopetettava puhe eikä hän saa tulla uudestaan puhumaan seuraavan viikon aikana. Sitkeiden esiintymishaluisten mutta kuulijoita vähemmän kiinnostavien esiintyjien vuoksi karenssiaika pidennettiin kuukaudeksi.

Valoboxi ei houkuttele vain ilmajokisia viihtymään ja nauttimaan toistensa seurasta vaan sinne tullaan myös muualta. Tärkeämpää on kuitenkin se, että mitä se on tehnyt Ilmajoen maineelle. Paljolti sen ansiosta Ilmajoella asuu viisisataa ulkomaalaista, jotka ovat töissä yrityksissä ja järjestöissä eri puolilla maapalloa.

Ulkomaalaisten joukossa on kuudenkymmenen intialaisen ryhmä, jotka ovat töissä yhdysvaltalaisessa tietokonealan yrityksessä. He haluavat asua Ilmajoella, koska siellä on puhdas ilma ja avarat maisemat. He kiittelevät ihmisten avuliaisuutta, hyviä lastenhoitopalveluita ja englanninkielistä koulua. He kokevat saavansa englanniksi hyvät palvelut kaupoissa ja virastoissa, tosin vastapuolella on usein vaikeuksia ymmärtää heidän intianenglantiaan. Osa intialaisista työskentelee kotona, osa kunnan rakentamassa Joblab-kompleksissa, jossa on työtilat sadalle etätyötä tekevällä työntekijälle. Siellä on muun muassa huone, jossa voi olla yhteydessä minne päin maailman tahansa. Kun työntekijä astuu tilaan, virtuaalitodellisuus hänen työnantajansa kanssa avautuu automaattisesti. Työntekijä kokee istuvansa samassa tilassa videoyhteyden päässä olevan työtoverinsa kanssa.

Ilmoittautuminen Kampuksen kesäkursseille on alkanut. Ilmoittautua voi kätevästi Kampuksen nettisivuilla olevalla kurssikohtaisella lomakkeella.

Nettisivuilla on myös tarkemmat kurssikuvaukset, tiedot opettajista sekä kurssien hinnoista ja järjestelyistä. Alla olevat linkit vievät suoraan kurssien esittelyyn ja ilmottautumislomakkeelle.

Osallistujat voivat varata majoituksen yhden tai kahden hengen huoneissa sekä ravintopalvelut. Kursseille voi osallistua myös  majoittumatta Kampuksella.

Kesän kurssit aloitetaan Virpi Kaartisen ohjauksessa Suvun tarinat talteen -kurssilla. Tänä vuonna työtä tehdään kolmena päivänä 16.-18.6.

Timo Suvannon mainio kirja Orivesi värikuvina on esimerkkinä hänen vetämälleen kurssille Valokuva omakustannekirjassa. Kurssin ajankohta on 29.6.-1.7.

Samaan aikaan alkaa jo Maisemamaalauskurssi, jossa opettajana on Eija Isojärvi. Kurssi kestää 5 päivää ajalla 29.6.-3.7.

Luovaa kirjoittamista, proosaa tai jotakin muuta opettaa tamperelainen kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Niina Hakalahti. Tällä kurssilla viihdytään ja opitaan 5.-9.7.

Niinan kurssin kanssa on samanaikaisesti taiteilijaprofessori Risto Ahdin lyriikkakurssi. Ahti siis jatkaa edelleen sanataiteen opettajana Orivedellä.

Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särössä on muistetaan äskettäedesmennyttä Oriveden Opiston kirjoittamisen koulutusalajohtaja Reijo Virtasta. Päätoimittaja Mark Mallon kirjoittaa lämpimiä sanoja. Samalla hän toivoo jatkoa Oriveden toimintaan.

Samassa lehdessä on myös taiteilijaprofessori Risto Ahdin tekemä muistokirjoitus Reijosta. Risto Ahti on ensi kesänäkin tulossa Kampukselle opettamaan luovaa kirjoittamista.

Kulttuuriosuuskunta muistaa lämmöllä Reijoa ja kiittää kaikesta siitä yleisölle näkymättömästä työstä, jonka hän sairautensakin aikana ehti osuuskunnan ja Kampuksen hyväksi tehdä. 

Tässä lainaus Särön pääkirjoituksesta:

”Lokakuussa istuin Virossa bussissa matkalla kotiin Saksaan, ja torkahdin hetkeksi. Havahduin kuvitelmaan, että olin huoneessa, jonka ikkuna oli auki, ja ystäväni, Oriveden Opiston kirjoittajakoulutuksen vetäjä Reijo Virtanen, ilmestyi lähelleni ja kuiskasi jotain. Seuraavana päivänä hän kuoli Tampereella pitkäaikaisen sairauden päätteeksi. Unohdin sanat, jotka hän sanoi, mutta tunnelma jäi. Läsnäolo, huone jossain toisaalla. Hyvä tunne.
  Ilman Oriveden Opistoa ei olisi minua kirjoittamassa tätä, koska Opisto avasi aikoinaan tieni kirjoittamiseen, ja ilman Reijo Virtasta tuskin olisi Säröä. Kirjojen ja kirjoittamisen lisäksi organisaatiot, eli yhteiseen tuleen puhaltavat ihmiset, olivat hänen sydäntään lähellä. Reijon ulkomaiset kirjoittajakoulutuskollegat kutsuivat häntä El Buenoksi.”
”Oriveden opistorakennuksen miltei tyhjät tilat huhuilevat kirjoittajakoulutuksen järjestäjien perään. Kansainvälisen kirjoittajakoulutuksen verkoston Suomen osasto kaipaa intohimoista jatkajaa Reijon tilalle. Kirjoittajakoulutusta on Suomessa tänä päivänä kiitettävästi tarjolla, mutta erikoistuminen kansainvälisyyteen voisi olla avain Oriveden uudelle elämälle.
  Globaalin eristäytymispolitiikan aikana on hyvä kohdata yhteisellä saarekkeella, katsoa tulevaisuuteenkin.”

Juupajoella asuva emeritusprofessori Arto Mustajoki on tullut mukaan Kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallitukseen. Hänellä on vahvaa koulutusosaamista ja yhteyksiä monenlaisiin koulutusalan ja muihin yhteisöihin.

”Suostuin hallituksen jäseneksi, koska sen toiminta auttaa pitämään Orivettä ja koko seutukuntaa elinvoimaisena. Vaikka olenkin seurannut sivusta osuuskunnan toimintaa, oli yllätys sen toiminnan laajuus jo ensimmäisenä vuotena. Koronan aiheuttamista rajoituksista huolimatta talous on vakaalla pohjalla kiitos laajan talkootoiminnan ja vuokralaisten suuren määrän”, toteaa Arto Mustajoki.

Mustajoki on akateemisen maailman moniottelija, jolla on laajaa kokemusta opetuksen ja tutkimuksen ohella myös hallinnon eri tehtävistä sekä kotimaassa että ulkomailla. Tutuksi ovat tulleet niin Helsingin yliopiston, Suomen Akatemia kuin monien muidenkin tutkimusalan toimijoiden johtotehtävät.

Aktiivisena kirjoittajana Mustajoki on aina pyrkinyt tekstin selkeyteen ja luettavuuteen. Hän on osallistunut myös selkokielen kehittämiseen Suomessa. Tavoitteena on järjestää selkokieleen liittyviä kursseja Oriveden Kampuksella. Selkokieltä tarvitaan kaikenlaisessa tiedottamisessa – tavoitteenahan on että ihmiset ymmärtäisivät heille suunnatut viestit.

Kulttuuriosuuskunnan hallituksessa jatkavat alusta lähtien mukana olleet Ilpo Kolari puheenjohtajana sekä Esko Hilska, Elina Rydman ja Reijo Kahelin jäseninä. Kokouksiin osallistuvana varajäsenenä on Jyrki Kallio. Kahelin on myös osuuskunnan toimitusjohtaja. Kaikkiin heihin voi ottaa yhteyttä, kun kehittämisideoita pukkaa. Käytännön asioissa kannattaa kääntyä suoraan toimitusjohtajan puoleen.

KULTTUURIOSUUSKUNTA PRO ORIVESI
TOIMINTASUUNNITELMA 2021

Osuuskunta perustettiin 30.9.2019. Se merkittiin kaupparekisteriin 6.11.2019. Osuuskunta osti Ahlmanin koulun säätiöltä maineikkaan Oriveden Opiston entiset tilat 21.11.2019 tehdyllä kauppakirjalla.

Osuuskunnan tavoitteena on luoda Oriveden Kampuksesta vireä sivistys-, kansalais- ja kulttuuritoiminnan keskus, joka tuo yhteen tutkijoiden, kansalaistoimijoiden, hallinnon ja politiikankin toimijoita, ja siten tuo kansalaisten saataville niin asiantuntijatietoa kuin erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiäkin. Oriveden palauttaminen maamme vapaan sivistystyön alalla kirjallisuuden/sanataiteen ja niiden opetuksen keskukseksi on paikallaan siksikin, ettei vastaavaa opetusta ole muualla tarjolla.

Oriveden Kampus sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Paikallisjuna-asemalle ja linja-autoasemalle on matkaa muutama sata metriä. Kaukojunien asema on muutaman kilometrin päässä ja useilta junavuoroilta on kaupungin toteuttama Nopa-bussiyhteys tai Nyssykkä-yhteys keskustaan.

Kirjallisuus

Oriveden Opisto oli vuosikymmenet merkittävä sanataiteen ja kirjoittamisen koulutuspaikka. Osuuskunta haluaa vaalia tätä perinnettä. Samaan tapaan kuin Sodankylän elokuvajuhlat ovat tulleet alansa merkkitapaukseksi on Oriveden Kampuksella tavoitteena pitkällä tähtäimellä muodostua vastaavanlaiseksi kirjallisuuden tapahtumapaikaksi. Ensimmäiset askeleet tähän ovat vuoden 2021 aikana seuraavat tapahtumasisällöt:

Seminaari maaseudun kirjallisuudesta ja kirjallisuuden maaseudusta
Tavoitteena on yhdessä alan tutkijoiden, kirjailijoiden ja yleisön kanssa pohtia, miten maaseutua on suomalaisessa kirjallisuudessa eri aikoina käsitelty, miten maaseutu-käsite on muuttunut ja mitkä sisäiset tai ulkoiset tekijät muutokseen ovat vaikuttaneet.

Kirjailijapäivät
Osuuskunta aloittaa useiden kirjailijoiden toivomien Oriveden kirjailijapäivien järjestämisen. Ammattikirjailijoille tarjotaan mahdollisuus keskustella keskenään ryhmissä rauhallisissa puisto-oloissa Kampuksen puistossa. Ensimmäisenä vuonna todennäköisesti tyydytään pitkän viikonlopun mittaiseen tapahtumaan, mutta jatkossa tavoitteena on järjestää Oriveden kirjailijaviikko. Yhteistyötä haetaan esimerkiksi Kirjailijaliiton kanssa.

Kirjahuone
Kampukselle järjestetään yleisölle avoin kirjakahvilan tyyppinen tapaamispaikka, jossa voi käydä lukemassa ja selailemassa kirjoja sekä keskustelemassa tuttujen ja tuntemattomien kanssa niin kirjoista kuin muistakin aiheista. Kirjahuoneeseen otetaan vastaan yleisöltä heidän poistamaansa kirjallisuutta, jotta se ei päädy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Kirjahuoneesta muodostetaan vähitellen orivesiläisten olohuone.

Kirjailijatapaamiset
Pitkin vuotta järjestetään yhdessä kaupunginkirjaston, kirjoittajalukion ja muiden yhteisöjen kanssa kirjailijatapaamisia niin Kampuksen kirjahuoneessa kuin esimerkiksi kirjastossa. Ainakin yksi kirjailijatapaamisista kohdennetaan esikoiskirjailijoille ja tapahtumavuonna julkaistujen kirjojen tekijöille. Näin palataan osittain Oriveden Opiston aikanaan järjestämien uuden kirjan päivien perinteeseen. Yleisölle luodaan mahdollisuus tutustua uuteen suomalaiseen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin. Kokonaisuudessaan kirjojen lukemista ja lukemisen ymmärtämistä halutaan laajentaa.

Kirjailijoiden rekrytointitapahtuma
Pöytälaatikkokirjailijoille ja julkaisijaa hakeville kirjoittajille pyritään järjestämään rekrytointitapahtuma, jossa kustantajille tarjotaan mahdollisuus esitellä toimintaansa ja samalla hakea talliinsa uusia kirjailijoita. Tapahtuman järjestäminen on idea-asteella ja edellyttää useiden kustantajien osallistumista.

Kirjallisuuskurssit
Osuuskunta järjestää jatkossakin jo kesällä 2020 lyhyellä valmisteluajalla ja koronan oloissa hyvin onnistuneet luovan kirjoittamisen kurssin ja tarinan kerronnan kurssin (suvun tarinat talteen) sekä muita kirjallisuuskursseja. Kurssien teemoja pyritään voimavarojen salliessa laajentamaan asiakirjoittamiseen ja dokumentointiin. Kurssien opettajiksi on jo rekrytoitu muutamia alansa korkeatasoisia taiteilijoita ja koulutusosaajia, mm. taiteilijaprofessori Risto Ahti ja Virpi Kaartinen. Muita mahdollisia kouluttajia, esimerkiksi Raija Paananen, haetaan kurssien vetäjiksi ja samalla mahdollistetaan kirjoittamisen opettajien järjestämien omien kurssien toteuttaminen.

Kuvataide

Vaihtuvat näyttelyt
Kampuksella toteutetaan vaihtuvia kuvataiteen näyttelyjä. Näyttelytiloina ovat entiset kuvataiteen opetustilat (Akvaario) päärakennuksen A-siiven pohjakerroksessa ja Ravintola Wanhan Opiston aula. Näyttelytiloja vuokrataan niin yksittäisille toimijoille kuin alan yrityksillekin.

Pysyvä näyttely
Osuuskunnalla on valmius toteuttaa kansanopistotoimintaa esittelevä pysyvä näyttelykokonaisuus, joka erityisen hyvin soveltuu juuri Oriveden Opiston entisiin tiloihin. Asiasta neuvotellaan Kansanopistoyhdistyksen kanssa. Mikäli valtakunnallista halukkuutta ilmenee, voidaan näyttelykokonaisuus laajentaa koskemaan koko vapaata sivistystyötä, jolloin myös Kansalaisopistojen liitto kytkeytyisi mukaan.

Kuvataiteen kurssit
Kesälle 2020 suunnitellut temperamaalaus- ja luonnoskirjakurssi eivät lyhyen valmistelu- ja markkinointiajan sekä koronan oloissa onnistuneet. Niihin suunniteltu ohjelma on kuitenkin käytettävissä vuoden 2021 kurssien järjestämiseen.
Kuvataide sisältää myös valokuvataiteen, jonka kurssitoiminta käynnistetään vuonna 2021. Alustavasti yhden kurssin opettajuudesta on sovittu kansainvälisesti palkitun USA:ssa asuvan Markku Lähdesmäen kanssa. Timo Suvannon valokuvauskurssi on alustavasti sovittu järjestettäväksi 29.6.–1.7.2021.

Puupäät Orivedellä
Yhdessä muiden toimijoiden, mm. Oriveden kaupunki, kanssa selvitetään mahdollisuuksia perustaa sarjakuvista ja niiden tekemisestä kertova museotyyppinen kokonaisuus. Tähän on hyvänä perustana esimerkiksi se, että Oriveden seudulta on kolme Puupää-hatulla palkittua sarjakuvan tekijää ja Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvan esikuvana on paljolti pidetty juuri Orivettä.

Näyttämötaide

Teatterikurssi
Pelkästään Orivedellä toimii viisi harrastajateatteriryhmää. Omien tuotantojensa ohella ja tueksi ne kaipaavat tiivistä teatterialan koulutusta. Osuuskunta järjestääkin vuonna 2021 teatterikurssin. Tavoitteena on, että sen pohjalta tulevina vuosina voidaan toteuttaa erityinen lähiseudun harrastajateattereiden laajempi koulutus- ja esiintymistapahtuma.

Kansantanssi

Finlands svenska folkdansring on järjestämässä kaksi kansantanssikurssia. Näiden ja muiden kurssien yhteyteen järjestetään kurssin vetäjien kanssa sovitusti myös yleisölle avoimia kulttuuritilaisuuksia.

Musiikki

Osuuskunta ei itse järjestä musiikkikursseja, mutta mahdollistaa Kampuksen tilojen käytön musiikin kurssitoimintaan. Alustavasti on sovittu mm. Mieskuoroliiton, Klemettiopiston naiskuoron ja Mutes ry:n järjestämistä kursseista.

Klemetti-salissa ja Kampuksen puistossa järjestetään useita konsertteja ja muita musiikkitilaisuuksia. Yhteislaulutilaisuuksia ja pieniä musiikkitapahtumia järjestetään Suvanto-salissa.

Yhteiskunnalliset keskustelut

Aluekehityskeskusteluja
Tällä toimintakaudella osuuskunta järjestää yksin tai mahdollisesti yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa alueellista kehitystä tarkastelevia seminaareja. Keskittymiskehitys on Suomessa kuten muuallakin ollut viime vuosina erittäin voimakasta, ja sen tuntevat nahoissaan sekä kehityksen voittajat että häviäjät. Yhteiskunnallisessa keskustelussa aihe on kuitenkin suurelta osin sivuutettu, ja siihen suhtaudutaan luonnonvoimaisena ja väistämättömänä. Korona-kausi on nostanut esiin monia kehityspiirteitä, joiden suhteen aluekehitystendenssejä on hyvä punnita uudestaan.

Tilaisuuksien tavoitteena on laajentaa paikallistasoisen kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia myös muille kuin kohtuullisen pienille puolueaktiivien joukoille tai kansalaisjärjestöjen jäsenille. Niiden kautta haetaan myös keinoja kansallisen ja eurooppalaisenkin demokratiavajeen pienentämiseen. Kansalaisia pyritään tuomaan aktiiviseen keskusteluun passiivisen median seuraajan roolin sijaan.

Tarkoituksena on tuoda yhteen alan tutkijoita, ajatuspajojen edustajia ja viranomaisia, ja siten luoda areena avoimelle ja pohtivalle keskustelulle, jossa tietoon perustuva ajatustenvaihto avautuu laajaan kansalaiskeskusteluun. Alan tutkijoiden, ajatuspajojen edustajien, viranomaisten ja yleisön kesken käytävissä keskusteluissa hahmotetaan uudenlaista kehitystietä Suomelle.

Naiset yhteiskunnallisina toimijoina
Yhteiskunnallista keskustelua alan tutkijoiden ja yleisön kesken käydään myös kesällä 2021 järjestettävässä seminaarissa, jonka työnimenä on ’Miina Sillanpäästä Sanna Mariniin – vahvat naiset yhteiskunnan huipulla’. Suomi on etenkin tällä hallituskaudella niittänyt mainetta naisystävällisen politiikan imagollaan. Näkyykö naisystävällisyys myös politiikan sisällöissä, ja mitä merkitsisi politiikkatoimien sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolet huomioonottava budjetointi Ja mitä on se kuuluisa intersektionaalisuus? Seminaarin järjestelyihin haetaan yhteistyökumppaneita.

Kansalaisyhteiskunnan tila ja toimintakyky koronan jälkeen
Kampus on erinomainen esimerkki vapaan kansalaistoiminnan mahdollisuuksista ja potentiaalista, mutta koronan talousvaikutukset ja veikkausvoittovarojen pienentyminen ovat iskeneet kovina siihen taloudelliseen tukeen, jonka varassa moni yhdistys ja osuuskunta toimintaansa pyörittää. Kansalaisyhteiskunta on kuitenkin usein se taho, jonka varassa palveluntarjonta toimii tai vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ylläpidetään. Kampus järjestää päivän seminaarin, jossa otetaan pulssia kansalaisyhteiskunnan tilasta, toimintamahdollisuuksista ja tulevaisuuden visioista. Tilaisuuteen kutsutaan kansalaisyhteiskunnan tutkijoita ja toimijoita. Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukuntaa ja muita mahdollisia tahoja kutsutaan tähän yhteistyöhön.

Filosofiapäivät
Oriveden filosofiapäivillä kesällä 2021 käydään sekä filosofien keskinäistä tieteellistä keskustelua että popularisoidaan filosofiaa toimimalla puistofilosofian tapaan. Tapahtuman järjestämiseksi pyritään jatkamaan yhteistyötä Kriittisen korkeakoulun kanssa. Filosofi, kirjailija Eero Ojanen on mukana tapahtumaa valmistelevassa ja toteuttavassa työryhmässä.

Muu toiminta

Kirjakahvila
Kirjakahvilan yhteyteen perustetaan matalan kynnyksen päiväkeskus erityisesti ikääntyneiden yksinäisyydestä aiheutuvien ongelmien vähentämiseen. Se toimii yhteistyössä myös Kampuksella olevien A-killan sekä kaupungin nuorisopalvelujen, etsivän nuorisotyön ja nuorten starttivalmennuksen yksiköiden kanssa.

Kulttuuritapahtumien fasilitointi
Kampuksen Klemetti-salissa on 250-paikkainen nouseva katsomo, jonka lisäksi tilaan on järjestettävissä istuimia niin, että yhteensä 400 katsomopaikkaa on käytettävissä. 3,5 hehtaarin puisto mahdollistaa suurempienkin konsertti- ja kulttuuritapahtumien järjestämisen. Puistossa on myös pieni lampi, jossa tarinan mukaan Oriveden Opiston henki asuu.

Suurten kultturitapahtumien järjestämiseksi osuuskunta ensisijaisesti markkinoi ja vuokraa tilojaan ohjelmatoimistoille ja muille tapahtumajärjestäjille. Se voi myös järjestää tapahtumia yhdessä niiden kanssa. Tavoitteena on laajentaa paikkakunnan ja lähiseudun tapahtumatuotantoa niin, että entistä useammalla henkilöllä, erityisesti ikääntyneellä väestöllä olisi mahdollisuus nauttia kulttuurista tarvitsematta matkustaa kauemmas.

Kesälle 2020 suunniteltu koko päivän mittainen musiikkitapahtuma – aamusta lapset, iltapäivällä varhaisnuoret ja illalla täysi-ikäiset –  jää rahoituksen ja resurssien puutteen vuoksi sekä koronaepidemian johdosta toteutumatta.

Valtakunnallinen internaattipedagogiikan toteuttamispaikka
Tällä hetkellä on se tilanne, että lähes kaikki koulutustoimintaa järjestävät yhteisöt ovat luopuneet tai luopumassa internaateistaan pedagogisina ympäristöinä. Oriveden Kampus haluaa kuitenkin jatkaa yli satavuotiasta perinnettään kansallisena yhteisöpedagogisena kouluttajana.

Oriveden Kampuksesta kehitetään valtakunnallinen internaattipedagogiikan toteuttamispaikka. Se mahdollistaa taiteen ja tieteen eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin sisältyvien työpajajaksojen toteuttamisen perinteisessä kansanopistoympäristössä. Internaattipedagogisen oppimisympäristön päivittäminen ja kehittäminen on Kampuksen keskeinen ydintavoite.

Erilliset kulttuuritapahtumat
Kampuksella järjestettävien eri kulttuurialojen leirien ja kurssien yhteydessä tarjotaan osallistujille mahdollisuus järjestää yleisölle avoimia tilaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kuorojen konsertit, musiikkikurssien esitykset ja kansantanssijoiden näytökset. Näillä tilaisuuksilla tuotetaan paikalliselle väestölle lisää kulttuuritapahtumia.

Taiteilijaresidenssi
Kampuksen tilat mahdollistavat monipuolisen taiteilijaresidenssitoiminnan. Asumiseen on tarjolla edullisia opiskelijoiden asuinhuoneistoja. Kuvataiteen harjoittamiseen on käytettävissä aiemmat kuvataideopetuksen monipuoliset tilat. Musiikin harrastamista varten on Suvanto-rakennuksessa erillisiä äänieristettyjä tiloja sekä flyygeli ja useita pianoja. Kirjoittamista varten on järjestettävissä omat rauhalliset työhuoneet Kampuksen viidestä eri rakennuksesta. Sirkustaidetta voi harrastaa korkeissa huoneissa, vaikkakaan varsinaisia sirkusvälineitä ei ole käytettävissä.

Perinnepuutarhan idea
Toimintavuoden aikana selvitellään mahdollisuutta toteuttaa osuuskunnalle esitetty idea perinnepuutarhan perustamisesta Kampuksen puistoon. Osana tätä voisi olla aistipuutarha. Asiaa voisi viedä eteenpäin mahdollisesti perustettava perinnepuutarha-yhdistys esimerkkeinään vaikkapa Kangasniemi ja Sastamalan pappila.

Yhteyksien parantaminen
Tietoteknisten yhteyksiä ja laitteiden kehittämistä selvitellään toimintavuoden aikana. Tavoitteena on esimerkiksi mahdollisuus toteuttaa koulutus- ja muiden tilaisuuksien striimaaminen verkkoon. Tämä edellyttää merkittäviä laitehankintoja, mihin haetaan rahoitusta eri lähteistä.

Kiinteistökorjaukset
Kiinteistöjen korjaamisesta laaditaan konkreettinen eri vuosille ajoitettu korjaussuunnitelma. Mahdollisia työkohteita ovat päärakennuksen vesijohto- ja lämmitysverkoston vähittäinen uudistaminen. Lämmityksen kustannusten hillitsemiseksi ja samalla myös Kampuksen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienentämiseksi tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja.

Rahoituksen järjestäminen
Osuuskunta jatkaa Kampuksen tilojen vuokrausta yrityksille ja yhteisöille. Vuokratulot muodostavat merkittävän pohjan osuuskunnan taloudelle.
Osuuskunta hakee säätiöiltä ja muilta rahoituslähteiltä avustuksia erityisesti toiminnallisiin kohteisiin. Kiinteistöjen korjaamiseen haetaan rahoitusta investointeja toteuttavilta tahoilta.

Markkinoinnin tehostaminen
Sekä Kampuksen tilojen että tiloissa tapahtuvan toiminnan markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota toimintavuoden aikana. Tarve on hankkia lisää mm. koulutus- ja muiden tilaisuuksien järjestäjiä. Markkinoinnissa tehdään yhteistyötä Ravintola Wanhan Opiston ja Hotelli Sointulan sekä muiden paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Markkinoinnissa käytetään eri toimintamuotoja ja välineitä. Yksi markkinointitapa on vuonna 2020 yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa tehdyt lyhyet videot.

Muut tapahtumat
Vuodelle 2020 suunniteltu Villasukkarakkautta-tapahtuma pyritään toteuttamaan helmikuussa (alustava ajankohta 6.–7.2.2021). Samoin siirtynyt hapanjuurileivonnan koulutustapahtuma varaudutaan järjestämään kevätkaudella. Sadonkorjuujuhla, erilaiset myyntitapahtumat ja kirpputorit tullaan järjestämään myös vuonna 2021. Kirjoittajalukion toteuttaminen kesällä selvitetään yhdessä Suomen Kesälukioseuran ja Oriveden kirjoittajalukion kanssa.

Loppuhuomautus

Vuoden 2021 toiminnassa otetaan huomioon koronaepidemian mahdollinen jatkuminen ja sen tuomat rajoitteet. Edellä olevien toimintojen ohella osuuskunta voi tilanteesta ja yleisön pyynnöstä järjestää myös muuta toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi yleiset tanssit Klemetissä.